Julkisen talouden suunnitelma vahvistaa maa- ja metsätaloussektorin edellytyksiä ja huoltovarmuutta epävarmassa toimintaympäristössä
Valtioneuvosto on päättänyt julkisen talouden suunnitelmasta (JTS) vuosille 2027–2030. Suunnitelman tarkoituksena on tukea julkisen talouden päätöksentekoa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja se sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen.
Maa ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kehysriihen ja JTS:n linjaukset painottuvat erityisesti ruokasektorin huoltovarmuuden vahvistamiseen, maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä hallinnon menojen sopeuttamiseen.
Hallitus pitää edelleen kiinni siitä, ettei ruokaa tuottavasta maataloudesta leikata. Päinvastoin maataloutta tuetaan muun muassa energiaveron palautuksen korotuksella ja korkotukivaltuutta nostamalla. Ruokasektorin asema myös huoltovarmuuden keskiössä säilyy, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa tyytyväisenä.
Keskeisimmät päätökset ja linjaukset
Hallitus on valmistellut sika-alan salmonellavahinkorahastoa, jonka tavoitteena on luoda pysyvä riskinhallintaratkaisu salmonellatartuntojen hävittämisestä aiheutuvien kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi. Rahastoa pääomitetaan kertaluonteisesti 10 miljoonalla eurolla, jotta rahasto olisi toiminnan alkuvaiheessa maksukykyinen. Rahastoa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään 2026 aikana. Rahaston on arvioitu voivan aloittaa toimintansa vuonna 2028.
Ravinnekierrätyksen edistämiseen ravinnekiertotuella osoitetaan 5 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tukee ravinteiden kierrätystä ja kierrätyslannoitemarkkinoiden syntyä sekä vahvistaa osaltaan huoltovarmuutta.
Hevossektorin toiminnan jatkuvuus turvataan raviurheilun lisenssijärjestelmän siirtymävaiheessa vuosina 2027–2029. Uutta rahapelijärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaantulo siirtyi heinäkuulle 2027. Mahdollinen määrärahatarve arvioidaan ja tarvittavat päätökset tehdään budjettiriihessä 2027.
Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen valtuutta muutetaan siten, että vuodesta 2027 alkaen korkotukea voidaan myöntää enintään 200 miljoonan euron lainapääomalle vuosittain. Tavoitteena on turvata investointeja ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa.
Hallitus käynnistää selvityksen ruokasektorin huoltovarmuutta varmistavista toimista. Tarkastelussa ovat mm. valkuaisraaka aineiden ja siementen saatavuus, kasvinsuojeluaineiden toimitusvarmuus, talousveden ja elintarvikkeiden kriittiset kyvykkyydet sekä kalatalouden huoltovarmuutta tukevat toimet. Toimien tarvetta ja toteutustapaa arvioidaan tulevissa talousarvio ja lisätalousarvioprosesseissa.
Hallitus on päättänyt korottaa kylätoiminnan vuosittaista valtioapua 1,1 miljoonalla eurolla vuosina 2027–2030. Päätöksellä turvataan kylätoiminnan perusrahoitus, vakiinnutetaan Kylävara-toimintamalli kansalliseksi suositukseksi ja vahvistetaan paikallisten yhteisöjen varautumista koko maassa.
Maatilojen taloudellista tilannetta parannetaan korottamalla energiaveron lisäpalautusta määräaikaisesti energiaverodirektiivin sallimaan enimmäismäärään. Lisäpalautusta korotetaan neljällä sentillä litralta vuosien 2025 ja 2026 palautusten osalta.
Yksityisten elinkeinonharjoittajien, maa ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeinoyhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan edellytyksiä vahvistetaan korottamalla verotuksen yrittäjävähennystä 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Muutos helpottaa osaltaan maa- ja metsätalousalan yrittäjien taloudellista tilannetta.
Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia sopeutustoimia jatketaan. MMM:n hallinnonalan osuus uusista sopeutustoimista on aiempien leikkausten lisäksi yhteensä 9,9 miljoonaa euroa (vuoden 2030 tasolla). Sopeutuksiin varaudutaan ensisijaisesti tehtäviä priorisoimalla sekä tuottavuutta parantamalla (mm. digitalisaatio). Lisäksi Metsähallituksen tuloutusta nostetaan 10,0 miljoonalla euroa kertaluonteisesti vuodelle 2027.
Hallinnonalan määrärahat kehyskaudella
Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskauden alussa n. 2,62 miljardia euroa ja kehyskauden lopussa 2,52 miljardia. euroa. Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna määrärahataso kasvaa n. 13 miljoonaa euroa kehyskauden alussa ja vähenee n. 2 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa.
Merkittävä osa pääluokan määrärahoista liittyy Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 toimeenpanoon. Vuonna 2028 alkaa EU:n rahoituskausi 2028—2034, jota koskevasta kansallisesta ja EU-rahoituksesta päätetään myöhemmin. Vuosien 2028—2030 tukimomenttien teknisenä mitoitusperusteena on käytetty vuosien 2023—2027 keskimääräistä vuotuista määrärahatasoa.
Hallinnonalan määrärahoista käytetään maa- ja elintarviketalouteen n. 66 %, maaseudun kehittämiseen n. 19 %, luonnonvaratalouteen ja Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen n. 7 %, hallintoon ja tutkimukseen n. 6 % sekä maanmittaukseen ja asunto-osakkeiden kirjaamiseen n. 2 %.
Valtion budjetti laaditaan julkisen talouden suunnitelmaan perustuen
Hallitus neuvotteli ja sopi julkisen talouden suunnitelmasta 21.–22. huhtikuuta pidetyssä kehysriihessä. Julkisen talouden suunnitelma ja siihen sisältyvä valtiontalouden kehyspäätös perustuvat huhtikuussa julkaistuun valtiovarainministeriön päivitettyyn talousennusteeseen. Valtion vuoden 2027 budjetti laaditaan hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan perustuen.
Katso myös
Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030 (julkaisuarkisto Valto)
Valtiovarainministeriön tiedote 30.4.2026: Valtioneuvosto päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 23.4.2026: Kehysriihen linjaukset vahvistavat huoltovarmuutta ja ruuantuotannon kestävyyttä
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
maa- ja metsätalousministerin talouspoliittinen erityisavustaja Sonja Falk p. 0295 162 024, sonja.falk(at)gov.fi
talousjohtaja Matti Hyytinen, p. 02951 62225, matti.hyytinen(at)gov.fi
