Kansallinen ruokastrategia luo yhteisen suunnan kohti kestävää ja kannattavaa ruokajärjestelmää
Kansallinen ruokastrategia 2040 on julkaistu. Strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ohjaava ja mahdollistava viitekehys kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi.
Strategian visio on onnellisen ruuan maa. Onnellisen ruuan maa tekee hyvää ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Tätä tavoitetta lähdetään rakentamaan vahvuuksiemme pohjalta, kuten huoltovarmuus, ruokaturva, teknologinen edelläkävijyyys ja osaaminen. Strategian tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä Suomesta tulee johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja ja ruuantuotanto on kannattavaa.
Suomi tunnetaan maailmalla ruokamaana ja ruokaa tuotetaan kotimaan markkinoiden lisäksi vientiin. Kansainvälistyminen ja viennin kasvu perustuvat korkeaan jalostusasteeseen ja kuluttajan lisäarvoa tuottaviin ruokateknologioihin. Tavoitteena on myös huoltovarmuuden turvaaminen, negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja väestön terveyden edistäminen.
”Strategia on tehty yhdessä laajalla joukolla, ja se antaa meille yhteisen suunnan ruokajärjestelmän kehittämiseksi. Se linjaa selkeästi, että Suomi on vuonna 2040 vahva ruokamaa. Strategian toteutuminen vaatii, että ruokaketju on tasapainossa ja alkutuotanto on kannattavaa. Konkreettiset askeleet eteenpäin muodostetaan keväällä toimenpanosuunnitelmassa.” toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Näihin tavoitteisiin strategia tähtää neljän päämäärän avulla:
- Kannattavuus ja reiluus
- Huoltovarmuus
- Luonnon kantokyky
- Ruokakulttuuri ja hyvinvointi
Strategiaa on tehty laajasti osallistavana prosessina
Strategia laadittiin laajana sidosryhmäyhteistyönä, jotta ruokajärjestelmän toimijat tunnistaisivat roolinsa ja vastuunsa osana järjestelmää. Strategiatyössä on tiiviisti ollut mukana ohjausryhmä sekä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta. Yhteistyön tarkoituksena on ollut vahvistaa strategiaan ja sen tulevaan toimeenpanoon sitoutumista. Strategiatyössä haluttiin kokeilla myös kansalaispaneelia osallistamisen keinona ja se toteutettiin Nuorten ruokaraatina, joka on ensimmäinen vain nuorille kohdennettu kansalaispaneeli.
Nuorten kannanotto ruokastrategiasta ja sen toimeenpanosta julkaistiin strategian julkaisun yhteydessä 16.12. Nuoret korostavat kannanotossaan, että kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden, ilmastotavoitteiden ja alueellisen elinvoiman kulmakivi. Tiedon ja tietoisuuden lisäämisen lisäksi nuoret vaativat toimia reilun tulonjaon parantamiseksi, tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä luonto- ja ilmastohaittojen vähentämiseksi. Lisäksi nuoret muistuttavat, että kaikille suomalaisille on taattava mahdollisuus terveelliseen ruokaan.
Kansallista ruokastrategiaa on valmisteltu rinnakkain maaseutupoliittisen selonteon kanssa, joka lähtee eduskunnan käsittelyyn tammikuussa 2026. Maaseutupoliittinen selonteko luo raamit koko maaseudun kehittämiselle ja ruokastrategia taas paneutuu ruokajärjestelmän kysymyksiin, jotka ovat myös hyvin paljon maaseutupoliittisia kysymyksiä.
Strategian pohjalta tehdään eduskunnalle ruokapoliittinen selonteko kevätistuntokaudelle 2026. Strategiaa tullaan toteuttamaan nelivuotisilla toimeenpanosuunnitelmilla, joista ensimmäinen valmistuu toukokuussa 2026. Sen valmistelu tehdään myös sidosryhmäyhteistyönä. Koska ruoka-alalta puuttuu alan eri toimijat yhteen kokoava toimielin, perustetaan ruokaneuvosto. Sen pääasiallisena tehtävänä on toimeenpanosuunnitelman hyväksyminen, edistäminen ja seuranta. Tehtäviin kuuluu myös seurata ja edistää kansallisen ruokastrategian toteuttamista ja tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi.
Lisätiedot
Minna-Mari Kaila, ruokaosaston osastopäällikkö, p. 0295162013
Elina Ovaskainen, erityisasiantuntija, p. 0295162180
Iina Mattila, ministerin erityisavustaja, p. 0295162167
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
