Hyppää sisältöön
Media

Maa- ja metsätalousministeri Koskinen: EU:n maatalouspolitiikan uudistus lähiajan keskeisin haaste

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 3.11.2011 13.20
Puhe -

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen piti lähiajan keskeisimpänä haasteena EU:n maatalouspolitiikan reformia puhuessaan Pellervo-instituutin perinteisessä vilja-alan tulevaisuusseminaarissa. Hiljattain julkaistun komission esityksen tavoitteena on uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vastaamaan paremmin tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja ruokaturvan parantamiseen. Koskisen mukaan ruokaturvan edistäminen on nyt aiempaa selkeämpi tavoite koko Euroopassa, ja sen turvaamiseksi on maataloutta voitava harjoittaa koko EU:n alueella.

"Komission ehdotus sisältää meille tärkeitä asioita, kuten oikeuden maksaa tietyn määrän tuotantosidonnaisia tukia sekä mahdollisuuden korottaa epäsuotuisten alueiden tuen tasoa, eli niin sanottua LFA-tukea. Näiden saamiseksi mukaan esitykseen on tehty valtavasti töitä jo edellisen hallituksen toimesta, ja työ jatkuu nyt muiden jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin suuntaan. Suomi suhtautuu periaatteessa myönteisesti myös tukien viherryttämiseen, kunhan siinä ei lisätä hallinnollista taakkaa tai vaikeuteta käytännön viljelyä. Esimerkiksi vaatimus kolmen kasvin viljelystä on täysin kohtuuton pienille kasvinviljelytiloille", toteaa Koskinen.

Päälinjaukset ovat siis kohdallaan, mutta yksityiskohdissa on vielä jäljellä paljon työtä. Ongelmakohdat liittyvät byrokratian lisääntymiseen sekä viljelijöillä että hallinnossa. Järjestelmien yksinkertaistamiseen pitää kiinnittää huomiota nyt alkavassa pitkässä käsittelyssä.

Kommentoidessaan viljamarkkinoiden tilannetta Koskinen totesi, että kulunut vuosi on viljanviljelijöille viime vuotta parempi. "Ennusteen mukaan kokonaissatomme on 3,56 milj. tonnia, joka on selvästi parempi kuin vuoden takainen vuosikymmenen pohjanoteeraus. Tarkasteltaessa satoa pidemmällä aikajänteellä se jää kuitenkin alle viiden vuoden keskimääräisen."

Koskinen sanoi olevansa erityisen tyytyväinen rukiista saatuun kokonaissatoon, joka on toiseksi mittavin kymmeneen vuoteen. Rukiin tuotannon saamiseksi kotimaisen kulutuksen tasolle on kuitenkin tehtävä vielä paljon töitä. Kotimaisesta rukiista tuotetulle leivälle on kysyntää. On positiivista, että entistä useampi leipomo on ilmoittanut siirtyvänsä lähivuosina yksinomaan kotimaisen rukiin käyttöön.

Ministerin mukaan markkinoilla tapahtuu parhaillaan paljon positiivisia asioita erityisesti luomu- ja lähiruuan suhteen. "Pienten toimijoiden jauhot, hiutaleet ja leivät löytävät entistä useammin uusia reittejä kuluttajille. Tämä on hyvä asia, koska markkinavetoisesti asiat edistyvät parhaiten", Koskinen muistuttaa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

valtiosihteeri Risto Artjoki p. (09) 160 52900

Jari Koskinen