Metsähanhen metsästystä esitetään sallittavaksi osassa Lapin maakuntaa, merihanhelle saaliskiintiö
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille esityksen metsähanhen metsästyksen sallimisesta kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen osassa Lapin maakuntaa viikon ajan 20.-27.8. Asetus mahdollistaisi metsähanhien metsästyksen jatkamisen Pohjois-Suomen pesimäalueilla, jossa se on perinteinen, vaativa ja arvostettu metsästysmuoto. Esityksessä merihanhen metsästyskieltoa jatkettaisiin sisämaassa. Sekä meri- että metsähanhelle esitetään saaliskiintiötä ja ravintohoukuttimen avulla metsästystä rajoitettaisiin.
Esityksen mukaan metsähanhen metsästys sallittaisiin 20.8. klo 12 – 27.8.2020 Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Kemijärven, Muonion, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Tervolan, Pellon, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa.
Esitys mahdollistaisi arvokkaan metsästyskulttuurin jatkumisen kuuden vuoden tauon jälkeen. Metsähanhen metsästys kiellettäisiin vuoden määräajaksi pääosassa maata. Pohjois-Suomen pesimäalueella metsästystä rajoitettaisiin yhden hanhen metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä ja ravintohoukuttimen avulla metsästäminen kiellettäisiin.
Rauhoitusaikana tehtyjen tutkimusten perusteella on saatu lisää tietoa muun muassa taigametsähanhen muuttoreiteistä. Uusien kannanarviomallien perusteella kanta on selvästi runsastunut. Luonnonvarakeskus on myös aloittanut Suomen pesivän kannan arviointiin liittyvän kehitystyön. Metsähanhia olisi viime vuoden tapaan sallittua metsästää loka–marraskuussa maan kaakkoisosassa, jolloin metsästys kohdistuu pääosin elinvoimaiseen tundrametsähanhen alalajiin.
Merihanhen metsästykseen kahden hanhen päiväkiintiö
Merihanhen metsästyskieltoa jatkettaisiin sisämaassa samalla alueella kuin jo seitsemänä vuonna aiemmin. Vuodesta 2018 alkaen sallittiin lisäksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Paikoin merihanhia on saatu saaliiksi huomattavan korkeita vuorokausikohtaisia määriä ravintohoukuttelun avulla, mikä ei ole tarpeellista viljelysvahinkojen vähentämisen kannalta eikä tarkoituksenmukaista suhteessa tavoitteisiin kannan leviämiseksi sisämaahan. Merihanhen metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi otettaisiin käyttöön metsästäjäkohtainen saaliskiintiö enintään kaksi merihanhea vuorokaudessa.
Ravintohoukuttimen käyttöä rajoitettaisiin
Pohjois-Suomessa sallittavassa metsähanhen metsästyksessä ja merihanhen aikaistetussa peltometsästyksessä 10.–20.8 välisenä aikana olisi kiellettyä käyttää metsästyksessä ihmisen perustamaa ravintohoukutinta, kuten viljanjyviä. Luonnon itsensä luoma ravinnonlähde ei kuitenkaan olisi kielletty.
Ravintohoukuttimen kieltäminen ei kuitenkaan estäisi metsästyksen kohdistamista esimerkiksi viljellyllä pellolla käyviin ja satovahinkoja aiheuttaviin merihanhiin. Metsä- ja merihanhen metsästysalueilla voi olla tavanomaisessa viljan tai muun kasvin tuotannossa olevia peltoja, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tällaisella pellolla metsästys olisi sallittua. Esityksen mukaan ainoastaan metsästäjän tarkoituksella perustamat houkuttimet olisivat kiellettyjä.
Ravintohoukuttimen kielto on koettu Pohjois-Suomessa metsähanhen metsästäjien keskuudessa tarpeelliseksi ja oikeutetuksi, sillä viljaruokinnan avulla hanhien houkuttelu ammuttavaksi ei kuulu perinteiseen hanhenmetsästyskulttuuriin.
Lausuntoja voi antaa 22.6.2020 saakka.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, puh 029 516 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Linkit:
Asetusluonnos (metsähanhi)
Asetusluonnos (merihanhi)
Muistioluonnos (metsähanhi)
Muistioluonnos (merihanhi)
