Ruokajärjestelmän ja huoltovarmuuden haasteet esillä Luonnonvara- ja biotalouspäivillä
Tämän vuoden Luonnonvara- ja biotalouspäivät järjestettiin 7.–8.9.2022 Seinäjoella. Tapahtuman pääteemoina olivat ruokaturva ja huoltovarmuus.
Ruuan ja energian maailmanmarkkinahintojen nousut heijastuvat ruokaturvan tasoon kehittyvissä maissa. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen mukaan ruokajärjestelmä kohtaa nyt globaaleja haasteita.
- Ruokajärjestelmien globaali ulottuvuus tulee ottaa huomioon selvitettäessä EU:n ja myös Suomen ruokaturvatilannetta. Ruokaturvaa ei ole varaa heikentää. On tärkeää muistaa, että kannattava alkutuotanto on elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytys, hän totesi Luonnonvara- ja biotalouspäivien avauspuheenvuorossaan.
Ministeri korosti myös elävän maaseudun merkitystä huoltovarmuuden varmistamisessa.
Hallituksen valmisteleman maatalouden huoltovarmuuspaketin toimeenpano etenee ja tukipaketti on jo tuonut ja vielä tuomassa maatiloille kaivattua tukea.
- Energiaveron lisäpalautukset vuodelta 2021 on jo maksettu, ja luonnonhaittakorvauksen korotus maksetaan automaattisesti lokakuusta 2022 alkaen, hän totesi.
Valtioneuvoston valmistelema huoltovarmuusselonteko annetaan Kurvisen mukaan eduskunnalle syyskuussa. Sen pohjalta aloitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen päivittäminen, jossa pureudutaan tarkemmin sektorikohtaisiin kehittämistarpeisiin.
- Huoltovarmuuden tilannekuvaa seurataan säännöllisesti VN-tasolla ja koko huoltovarmuusorganisaation yhteistyönä. Varautumisen ministeriryhmäkin tulee tarkastelemaan tilannekuvaa taas syyskuun lopulla, hän sanoi.
Ruokaturva ja huoltovarmuus esillä päivän aikana
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion koolle kutsumat Luonnonvara- ja biotalouspäivät kokosivat Seinäjoella järjestettyyn lähitapaamiseen yli 150 henkeä maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen hallinnonalalta – etenkin alueellisista ELY-keskuksista.
Myös Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen arvio katsauksessaan, että ruokaturva ja huoltovarmuus ovat kuluneen vuoden aikana nousseet aiempaa enemmän ihmisten huulille. Alkutuotannon kustannuspaineet heijastuvat myös viraston arkeen.
”Miten ruoka riittää, miten kasvukausi onnistuu, jaksavatko viljelijät”, pohti Oikarinen.
Ruokavirastolla on tulevaisuudessa tärkeä rooli ruuan saatavuuden ja pitkäaikaisen ruokaturvan varmistamisessa. Oikarinen sanoi kantavansa huolta muun muassa siitä, miten järjestelmä toimii, kuinka vakaa on ruokamarkkina, miten omavaraisuutta turvataan ja miten tuotantopanoksia, etenkin lannoitteita saadaan viljelijöille.
- Jo lyhyellä aikavälillä meidän on esimerkiksi löydettävä uusia tuontilähteitä ammoniakille ja typpilannoitteille”, Oikarinen totesi.
Puhdistamolietteen ravinteiden käyttö ja kierrätys edellyttää sekin uutta tutkimustietoa ja kokemusten jakamista. Olennaista on lisäksi vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ruuantuotannossa.
Tapahtumassa esiintyivät myös Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, Atrian Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn, Vesilaitosyhdistyksen vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen, EPV Aluevarannot Oy:n toimitusjohtaja Timo Orava, EPV sekä Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta.
Tilaisuuden aineisto:
Luonnonvara- ja biotalouspäivien ohjelma (pdf)
Puheenvuorojen esitykset (pdf):
