Turvepeltojen käytön tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkasteleva tiekartta luovutettiin ministeriölle

Luonnonvarakeskuksen tiekartta esittää kaksi vaihtoehtoista skenaariota turvepeltojen käytön muutoksesta eri alueilla. Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden osana yhdessä sidosryhmien kanssa laadittu suunnitelma tarjoaa tukea virkavalmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon.

Luonnonvarakeskus luovutti maanantaina 25.11. maa- ja metsätalousministeriölle Turvepeltojen käytön tiekartan. Suunnitelma tarkastelee maakunnittain kahdessa eri skenaariossa toimia, joiden avulla turvepeltojen käyttöä voitaisiin sopeuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden sekä maataloustuotannon tarpeisiin vuoteen 2050 mennessä.

Toinen skenaarioista painottaa ympäristö- ja toinen maatalouden ruuantuotantotavoitteita. Molemmissa skenaarioissa turvepeltojen käyttö ruuantuotannossa on mahdollista myös tulevaisuudessa, kuten pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Tiekartta tarjoaakin tietoa ja työkaluja tähän.

Osana maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa laaditun tiekartan lähtökohtana on ollut turvepeltojen ilmastopäästöjen vähentäminen. Kymmenesosa Suomen pelloista on turvepeltoja, mutta niiden osuus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia.

Tiekartta sovittaa yhteen turvepeltojen käytön muutokseen kohdistuvia vaikutuksia ja huomioi ympäristötavoitteiden lisäksi taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden. Työ tukee myös MMM:ssä parhaillaan käynnissä olevaa kestävän ja kannattavan ruuantuotannon strategiatyötä. Strategiatyössä yhtenä tavoitteena on parantaa ruuantuotannon kestävyyttä ja turvepelloilla on tässä keskeinen rooli.

Tarkastelussa monihyötyisiä toimia

Tarkastellut toimet − turvepeltojen vettäminen ja kosteikot, säätösalaojitus, monivuotisten kasvien viljely sekä pysyvät nurmet ja kesannot – ovat suurelta osin tuttuja muiden muassa kansallisesta CAP-suunnitelmasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Ne edistävät ilmastotavoitteiden lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua. Tiekartan mukaan turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä olisi mahdollista vähentää jopa 28 prosenttia, vesistöihin kohdistuvaa typpikuormitusta yli 30 prosenttia ja fosforikuormitusta 15 prosenttia kohtuullisin kustannuksin.

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila totesi tänään pidetyssä luovutustilaisuudessa, että laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa tehty tiekartta tarjoaa vahvan tuen virkavalmistelulle ja poliittiselle päätöksenteolle. Tiekarttaa tullaan hyödyntämään muiden muassa kansallisen ennallistamissuunnitelman ja vuoden 2027 jälkeisen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) valmistelussa.

”Tarvitsemme tieteellisen tiedon lisäksi rakentavaa keskustelua, ratkaisuhalukkuutta ja kykyä katsoa tulevaisuuteen. Suomen maatalous on muuttunut valtavasti muutamien vuosikymmenten aikana ja vuonna 2050 elämme jo aivan erilaisessa toimintaympäristössä. Hallitusohjelman mukaisesti turvepeltoja voidaan käyttää ruoantuotantoon myös jatkossa, mutta turvepeltojen ilmastopäästöjen vähentäminen on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on tärkeää luoda tiekartan pohjalta selkeä ja oikeudenmukainen kuva turvepeltojen käytön tulevaisuudesta, jotta viljelijät, maanomistajat ja yritykset osaavat varautua muutokseen ennakoiden”, Kaila sanoi.

Luonnonvarakeskuksen tiedote ja tiekartta 

Lisätietoja:

Anna Salminen
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 002 

Heikki Lehtonen
tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi
+358 295 326 316