Infowebinaari: Suomi liikkeelle -ohjelman valtionavustus liikunnallisen luontomatkailun ja saaristolaisen liikkumisen edistämiseen
Keskiviikko 21.1.2026 –
Suomi liikkeelle -ohjelman valtionavustus liikunnallisen luontomatkailun ja saaristolaisten liikkumisen edistämiseen - infowebinaarin tallenne ja materiaali
Webinaaritallenne (YouTube)
Kysymyksiä ja vastauksia valtionavustushausta:
Hakuilmoituksella mainitaan esimerkkinä, että liikunnallisen luontomatkailun hankkeissa voidaan kehittää luontomatkailupalvelujen esteettömyyttä. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä fyysisten retkeilyrakenteiden rakentamiseen. Millä tavalla esteettömyyttä voitaisiin esimerkiksi kehittää tällä avustuksella?
-Esteettömyys ei rajoitu yksinomaan fyysiseen esteettömyyteen. Hankkeissa esteettömyyttä voidaan kehittää esimerkiksi palvelu-, tieto- ja toimintamallilähtöisesti, kuten parantamalla digitaalisten palvelujen saavutettavuutta, esteettömyysviestintää sekä kehittämällä saavutettavia palvelukokonaisuuksia. Hankkeen osana voidaan toteuttaa pieniä esteettömyyttä tukevia käytännön ratkaisuja (esim. saavutettavia opasteita tai apuvälineratkaisuja), mutta tukea ei voida myöntää fyysisten retkeilyrakenteiden rakentamiseen.
Fyysisten rakenteiden rakentamiseen on haettavissa muuta rahoitusta, esim.:
• EU:n maaseuturahoitus
• Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustus | Traficom (avoinna 31.3.2026 saakka)
Miten hanketoteutuksen edellyttämät sivulliset kulut kuten toimitilat (konttori), IT, kaupungin hanketalouskoordinointi: voiko näitä sisällyttää budjettiin ja millä laskentamenetelmällä?
-Hakuilmoituksen vakioehdoissa todetaan, että avustuksen saaja voi kohdistaa avustettavaan toimintaan yleiskustannuksia, mikäli avustusta ei ole myönnetty kokonaiskustannusmalliin perustuen. Yleiskustannuksia ovat avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen.
Yleiskustannusten on perustuttava todellisiin toteutuneisiin kuluihin ja oltava:
• selkeästi ja perustellusti kohdennettuja
• hankkeen talousarvion mukaisia
• erikseen dokumentoituja
• koko käyttöajan saman perusteisia
• aiheuttamisperiaatteen mukaisia.
Yleiskustannusten aiheuttamisperusteista toimitetaan erillinen selvitys ministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus olla hyväksymättä tilityksessä esitettyjä kustannuksia, jos kustannusten liittyminen valtionavustuksella rahoitettavaan toimintaan ei ole selkeästi osoitettavissa.
Kuinka suuri osuus investointi/hankinta voi olla kehittämishankkeesta?
-Hakuilmoituksen vakioehdoissa todetaan:
• Jos avustusta käytetään irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan ja hankintamenot kirjataan taseeseen, voidaan hankintamenot ottaa kokonaan huomioon hyväksyttävinä kustannuksina. Ostetun irtaimen on oltava hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellinen kustannus.
• Hankkeessa hankitun irtaimiston/laitteiden tulee jäädä palvelemaan avustuksen saajan toimintaa.
• Avustuksen saajan tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa hankintalainsäädäntöä (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016). Kaikki vähintään 60 000 euron (alv 0 %) suuruiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti, mikäli avustuksen saaja on saanut hankinnan tekemistä varten avustusta yli puolet hankinnan arvosta hankintalaissa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin hankintalain soveltamisen välttämiseksi. Tavara- tai palveluhankintaa ei saa liittää rakennusurakkaan eikä hankintoja saa yhdistellä keinotekoisesti hankintalain noudattamisen välttämiseksi.
• Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää julkisten hankintojen avoimuuden vuoksi, että kaikki vähintään 20 000 euroa (alv 0 %) ylittävät hankinnat kilpailutetaan pyytämällä tarjoukset tai selvittämällä muulla tavalla useammalta kuin yhdeltä tavaran- tai palveluntoimittajalta. Kilpailutukseen liittyvät asiakirjat dokumentoidaan ja ne on pyydettäessä toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle.