Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Ilveskannan hoitosuunnitelman päätavoite on säilyttää suotuisa suojelutaso

Maa- ja metsätalousministeriö
15.10.2021 13.40
Tiedote
Ilves lumisessa maisemassa.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman ja ilveksen metsästyskiintiön kaudelle 2021–2022. Hoitosuunnitelma on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja kantojen hoitoa.

Ilveskanta on Suomessa suotuisalla suojelutasolla ja ilves on luokiteltu lajina elinvoimaiseksi. Luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltua ilvestä voi tavata kaikkialla Suomessa. Kansalaisten suhtautuminen ilvekseen on pääosin neutraalia tai myönteistä, ja metsästäjille ilves on arvostettu riistalaji, jota metsästetään vuosittain niin sanotuin kannanhoidollisin poikkeusluvin. 

Tänään vahvistetun hoitosuunnitelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan niin ilvesten elinalueilla asuvien ihmisten kuin ilveskannan suojelun tarpeisiin ottamalla huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset erityispiirteet.

– Ilveskannan hoidossa tavoitteena on edelleen säilyttää ilveskannan suotuisa suojelutaso ja samalla jatkaa toimenpiteitä, jotka on todettu toimiviksi. Hoitosuunnitelman toimenpiteet kattavat esimerkiksi ilveskannan seurannan sekä tutkimuksen, ilvesten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja korvaamisen ja kannanhoidolliset toimet, toteaa erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hoitosuunnitelma tukee myös monilajista kannanhoitoa eli kannanhoidossa huomioidaan suurpetojen ja niiden saaliseläinten välinen vuorovaikutus. Esimerkiksi Suomessa ilves käyttää monenlaista ravintoa. Ravintovalikoima vaihtelee alueittain ja läntisessä Suomessa jäniseläinten rinnalle nousevat ravintona pienet hirvieläimet. Vaikka ilves voikin tappaa paikallisesti runsaastikin pieniä hirvieläimiä, niin se ei välttämättä pysty säätelemään saalistamiensa lajien kantoja.

– Tiheillä valkohäntäpeura- ja metsäkaurisalueilla näiden kantojen pienentämiseksi tarvitaan ensisijaisesti metsästäjien sitoutumista ja arvokasta työpanosta. Monilajisessa kannanhoidossa – ilves mukaan lukien – on edelleen tarvetta niin tutkimustiedolle kuin riistahallinnon hoitosuunnitelmien yhteensovittamiselle, toteaa Vesa Ruusila.

Hoitosuunnitelman toimeenpano

Ilveskannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valittava hoitosuunnitelmavastaava koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa. 

Edellinen vahvistettu ilveskannan hoitosuunnitelma on vuodelta 2006. Hoitosuunnitelman päivitys tehtiin Suomen riistakeskuksen johdolla ja hoitosuunnitelma sekä sen taustaosio olivat lausunnoilla vuoden vaihteessa 2017–2018. Saapuneet lausunnot (14 kpl) otettiin huomioon hoitosuunnitelman viimeistelyssä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö järjesti sidosryhmille syyskuussa 2021 tilaisuuden, jossa käsiteltiin viimeisteltyä hoitosuunnitelmaluonnosta.

Ilveksen metsästyksellä säädellään ilveskantaa

Ilveskannan hoitosuunnitelman kannanhoidollisiin toimiin kuuluu ilveksen kannanhoidollinen metsästys. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman asetuksen mukaisesti metsästyskiintiö on 320 ilvestä metsästyskaudella 2021–2022 poronhoitoalueen ulkopuolella Suomessa. Kiintiö on 13 ilvestä suurempi kuin edellisellä kaudella ja verotus on noin 15 prosenttia. Tänään voimaan tulevan asetuksen kiintiön tavoitteena on tihentymäalueiden kannan pienentäminen ja sitä kautta ilveksen sosiaalisen kestävyyden varmistaminen. Muun Suomen alueella ilveskanta ei runsaanakaan aiheuta samalla tavoin haittaa elinkeinoille kuin poronhoitoalueella.

– Ilveksen metsästyksen ja kannan säätelyn tavoitteena on ylläpitää ilveksen ihmisarkuutta. Jos ilveksiä on alueellisesti tiheämmin, seuraa siitä enenevässä määrin ilvesten liikkumista sekä saalistusta pihapiireissä ja niiden tuntumassa. Metsästyksen tavoitteena on lisäksi vähentää ilveksen aiheuttamia porovahinkoja ja ilveksen metsäpeuraan kohdistamaa saalistusta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ilveskanta on ollut jo toista vuotta kasvussa. Viimeisimmän eli vuoden 2021 kanta-arvion mukaan ilveskanta oli kasvanut noin 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2020 kanta-arviossa kasvu oli 11 prosenttia. 

Ilveksen aiheuttamat porovahingot ovat vuosittain noin miljoona euroa. Vuonna 2020 summa oli noin 1,22 miljoonaa euroa. Poronhoitoalueelle ei aseteta omaa ilveskiintiötä. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta alueellisesta kohdentamisesta muualla Suomessa.

Lisätietoja:

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma:

erätalousneuvos Vesa Ruusila, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, [email protected], p. 0295 162 051
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, [email protected], p. 0295 162 391

MMM:n asetus poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2021–2022:

erityisasiantuntija Jussi Laanikari, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, [email protected], 0295 162 432

Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 478 0226, [email protected]


Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma Huom. Ilveskannan hoitosuunnitelman ruotsinkielinen julkaisu on saatavilla viikon 44 alussa aiemmin ilmoitetun viikon 43 sijaan, ja englanninkielinen julkaisu marraskuun alussa.

Ilveskannan hoitosuunnitelma – Kannanhoidon tausta (Hoitosuunnitelman lisäksi julkaistaan niin sanottu hoitosuunnitelman taustaosio, joka on laadittu Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toimesta. Taustaosiossa kuvataan laajemmin ilveksen biologiaa, ilveskannan hoitoon liittyviä aihepiirejä sekä kuvataan hoitosuunnitelman valmisteluprosessia.) 

Asetus ilveskiintiöstä

Asetuksen taustamuistio

Aiheeseen liittyvää:

Ilveskanta Suomessa 2021 (Luke)
 

Eläimet ja kasvit Jari Leppä Metsästys Riista Suurpedot