Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa?
Tammikuussa Helsingissä järjestetty sienialan ammattilaistapahtuma kokosi asiantuntijat pohtimaan, voisiko Suomi nousta sienitalouden suurmaaksi. Keskusteluissa nousi esiin ruokakulttuurin, metsien monikäytön, keruutoiminnan, viennin ja uusien materiaalien mahdollisuudet.
Sienet kiinnostavat kuluttajia ja matkailijoita, mutta niiden käyttöä, saatavuutta ja sienitietoutta pitäisi lisätä. Sienet ovat tulevaisuuden raaka-aine.
- Sienet kiinnostavat matkailijoita ja ulkomaisia vieraita, mutta meidän pitää itse ymmärtää niiden arvo, jotta voimme tuotteistaa ne, totesi keittiömestari Henri Alén.
Sieniin liittyvän koulutuksen merkitys nousi tapahtuman aikana esiin. Sienilajikkeiden tuntemusta pitäisi lisätä jo peruskoulusta alkaen.
Metsien monikäyttö tarjoaa uuden näkökulman: sienten tuotanto voi täydentää puuntuotantoa ja tuoda metsänomistajille lisätuloja. Kiinnostus erikoissienten viljelyyn kasvaa, mutta tarvitaan tietoa, tukea ja toimivia verkostoja. Voisiko sienten tuottamisesta tulla yhtä helppoa kuin puunmyynnistä
Keruutoiminnan kehittäminen nähtiin tärkeänä osana kokonaisuutta. Suomessa on tuhansia koulutettuja kerääjiä, ja alan kehittämisessä painopiste on logistiikan, sadon ennustettavuuden ja kaupallisen toiminnan vahvistamisessa. Samalla avautuu uusia mahdollisuuksia: kosmetiikka, ravintolisät ja jopa värisienet voivat luoda lisäarvoa ja uusia markkinoita.
Viennin näkökulmasta Suomi voi olla maailman johtava toimija funktionaalisten sienten tuotannossa. Maailmanlaajuinen trendi kasvattaa kysyntää ravintolisille ja erikoistuotteille.
- Jos ei Suomi, niin kuka? Meillä on puhtain ilma, puhtain vesi ja maailman paras koivupuu. Meillä on kaikki edellytykset nousta sienitalouden suurmaaksi, painotti Eric Puro, Kääpä Biotechin toimitusjohtaja.
Sienet eivät rajoitu ruokaan. Myseeli, sienirihmastosta muodostuva biomassa, tarjoaa kestävän vaihtoehdon fossiilisille raaka-aineille. Sitä voidaan käyttää akustiikkapaneeleissa, lämpöeristeissä, pakkausmateriaaleissa ja jopa nahan korvikkeena. Ala on teollistumassa nopeasti, ja tulevaisuudessa nähdään innovaatioita, kuten 3D-tulostettuja ja itsekorjautuvia materiaaleja.
Tapahtuman työpajassa osallistujat pohtivat, miten yhteistyötä voidaan tiivistää. Yhteinen näkemys oli, että alan kasvu edellyttää verkostoitumista, tiedon jakamista ja yhteistä markkinointia. Työpajan ja kyselyn tulokset on toimitettu osallistujille ja ne ovat luettavissa täältä. Tapahtuman tallenne on saatavilla täältä.
Tilaisuuden toteutti Halffull Oy yhteistyössä Osana yhteistä ratkaisua Oy:n kanssa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Tilaisuuden tallenne ja tilaisuudessa nähdyt esitykset löytyvät tapahtumasivulta ja ovat katsottavissa 11.2. saakka.
Lisätiedot
Kirsi Viljanen, erityisasiantuntija, p. 029 5162142
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi
