Vuodenvaihteen 2022/2023 muutoksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Vuodenvaihteessa 2022-2023 astuvat voimaan kalenterivuoden ja seitsemän vuorokauden kalastonhoitomaksujen sekä täysi-ikäisten riistanhoitomaksun korotukset. Alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksu laskee. Lisäksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan Suomen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelma) toimeenpano alkaa, peruskuivatuksen tuki uudistuu ja metsätalouden tukijärjestelmään tulee muutoksia.

Kalenterivuoden ja seitsemän vuorokauden kalastonhoitomaksut nousevat 

Kalenterivuoden kalastusmaksu nousee 47 euroon (aiemmin 45 euroa), seitsemän vuorokauden maksu 16 euroon (aiemmin 15 euroa) ja vuorokauden maksu säilyy 6 eurossa. Uudet hinnat koskevat vuosia 2023-2027.

Kalastonhoitomaksujen hintojen muutos pohjautuu kalastuslakiin sisältyvään ehtoon, jonka mukaan kalastonhoitomaksun suuruus on tarkistettava viisivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella rahan arvon muutosta vastaavasti. Maksun suuruus tulee pyöristää lähimpään täyteen euroon. Seuraavalle viisivuotiskaudelle tehty hinnankorotus perustuu elinkustannusindeksin muutokseen.

Kalastonhoitomaksun tulee maksaa 18–64-vuotias kalastaja, joka kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa yhdellä vieheellä kalastamiseen lähes koko maassa (toisinaan tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa). Kertyneillä kalastonhoitomaksuvaroilla muun muassa hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja, valvotaan kalastusta ja neuvotaan kalastajia. 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
erityisasiantuntija Roni Selén, roni.selen(at)gov.fi, p. 02951 62462

Riistanhoitomaksua korotetaan

Riistanhoitomaksua korotetaan 39 eurosta 43 euroon. Alle 18-vuotiaiden osalta maksu kuitenkin alenee 20 eurosta 10 euroon. Lakimuutos tulee voimaan 1.1.2023 mutta koskee metsästysvuoden 2023-2024 riistanhoitomaksua.

Riistanhoitomaksun korotuksesta kertyvillä varoilla kehitettäisiin riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjausta ja ammattimaistamista sekä turvattaisiin Suomen riistakeskuksen toimintaedellytyksiä. Varoja ohjattaisiin myös kansainväliseen vaikuttamiseen, johon ei tähän mennessä ole ollut riittävästi resursseja. Lisäksi varoilla katettaisiin Suomen riistakeskuksen rahoitusvajetta. 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä 
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, sami.niemi(at)gov.fi, p. 02951 62 391

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan Suomen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelma) toimeenpano alkaa

Uudet lait ja ehdotettavat muutokset lakeihin liittyvät Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen vuosiksi 2023—2027 ja siihen liittyvän Suomen CAP-suunnitelman toimeenpanoon.

Tiedote 20.12.2022: Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa 2023
Tiedote 29.12.2022: Maatalouspolitiikan uuden kauden toimeenpanoasetuksia annettiin 

Peruskuivatuksen tuki uudistuu

Peruskuivatuksen tuki uudistuu ja siirt yy osaksi maatalouden rakennetukia vuoden 2023 alusta. Samalla laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta (947/1997) lakkautetaan. Peruskuivatuksen tukikohde on nimeltään yhteinen ojitusinvestointi. Uudistuksen tavoitteena on edistää kestäviä investointeja, joilla maatalouden toimintaedellytysten parantamisen ja tuotantokustannusten alentamisen lisäksi parannetaan ilmastokestävyyttä, varaudutaan tulviin ja kuivuuteen sekä parannetaan ravinteiden pidätystä ja monimuotoisuutta. Uudistus yhtenäistää peruskuivatuksen tukemista muun maatalouden tukijärjestelmän kanssa. 

Kaikkiin ennen vuoden vaihdetta vireillä oleviin peruskuivatushankkeisiin sovelletaan lakia peruskuivatustoiminnan tukemisesta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä 
neuvotteleva virkamies Lauri Ahopelto, lauri.ahopelto(at)gov.fi, p. 050 4762023

Metsätalouden tukijärjestelmään muutoksia

Kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin eli kemeraan tehdyt muutokset täsmentävät tukijärjestelmän päättymiseen liittyen tuen hakemiseen ja selvityspyyntöihin liittyviä määräaikoja, sekä jatkoajan myöntämistä. Maanomistajan kannalta on tärkeää huomata, että tukihakemus on toimitettava Suomen metsäkeskukselle viimeistään 1.10.2023. Metsäkeskuksen tulee tehdä kemeran rahoituspäätökset vuoden 2023 loppuun mennessä.

Eduskunta on hyväksynyt kemeralle seuraajan. Ennen metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmän voimaantuloa sille tulee saada komission hyväksyntä. Tavoitteena on, että metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmä tulisi voimaan vuoden 2024 alusta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä 
metsäneuvos Niina Riissanen, niina.riissanen(at)gov.fi, p. 02951 62339

Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin muutoksia 

Vuodenvaihteessa tulevat voimaan Maanmittauslaitoksen uudet maksuasetukset vuosille 2023 ja 2024. Maanmittauslaitoksen julkisoikeudellisista suoritteista perittävien maksujen tulee vastata niiden tuottamisesta Maanmittauslaitokselle aiheutuvia kustannuksia (omakustannusarvo). Maksuja on asetuksilla tarkistettu kustannusvastaavuuden toteuttamiseksi.

Maksuasetukset:

• Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja tietopalvelusta perittävistä maksuista vuosina 2023 ja 2024 (1139/2022)
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta vuosina 2023 ja 2024 (1143/2022)
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista vuonna 2023 (1138/2022) 
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta vuosina 2023 ja 2024 (1140/2022)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
lainsäädäntöneuvos Leo Olkkonen, leo.olkkonen(at)gov.fi, p. 02951 62300