Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023
Maaseudun sekä maatalouden tuet ovat uusiutumassa, kun uusi EU:n maatalouspolitiikan kausi alkaa vuoden 2023 alussa. Maatalouspolitiikassa tärkeää on jatkuvuus, joka on turvattu kansallisella CAP-suunnitelmalla taas vuoteen 2027 saakka. Monet nykyisen kauden toimenpiteetjatkuvat edelleen, mutta uusia huomionarvoisia muutoksia on myös tehty tukikokonaisuuksiin ja tukien ehtoihin. Rahoitusten ja tukien haut avataan asteittain.
Maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja yhteisöille uusi rahoituskausi merkitsee uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusien käytäntöjen opettelemista. Maaseudun asukkaille se tarkoittaa yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia asua, elää ja yrittää maaseudulla.
Kuluttajille kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen tuo puhdasta, laadukasta ja entistä kestävämmin tuotettua ruokaa. Maatalouden tuet avittavat monipuoliseen ruuan tuotantoon; rahoituksen avulla tuotetaan suomalaista ruokaa hunajasta kasviksiin sekä lihaan.
Mikä muuttuu?
Uudella kaudella korostuvat aktiivinen ruuantuotanto, ilmasto- ja ympäristöviisas maatalous ja uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Monia nykyisen kauden toimenpiteitä voi jatkaa myös uudessa CAP-suunnitelmassa.
Viljelijöillä on yhä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa saamiinsa tukiin. Tukien saamiseksi viljelijöillä pitää olla selkeä visio omasta tuotannostaan ja sen kehittämisestä. Kohdennetut toimenpiteet tuotannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vahvistuvat. Tukiehdot edistävät niiden kohdalla mahdollisimman hyvin aktiivisuutta.
CAP-suunnitelmassa lisätään ilmasto- ja ympäristötoimien vaikuttavuutta ja tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi viljelijöitä kannustetaan entistä enemmän kohdennettuihin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.
Ilmasto- ja ympäristökokonaisuudessa viljelyä ja ruuantuotantoa koskeva perusvaatimusten kokonaisuus eli ehdollisuus vahvistuu nykyisiin vaatimuksiin verrattuna. Uudet ekojärjestelmän toimenpiteet täydentävät kokonaisuutta, ja ilmasto- ja ympäristökokonaisuuden kokonaisrahoitus kasvaa nykyisestä.
Tulevalla EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella kehitetään aktiivisesti myös maaseutualueita asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten ehdoilla. Tuleva kausi mahdollistaa yhä enemmän digitalisaatioon perustuvia kokeiluja ja ratkaisuja maaseudun asukkaille, jota tuetaan muun muassa suurenevalla laajakaistarahoituksella.
Muutoksia pinta-ala- ja eläinperusteisiin viljelijätukiin
Pinta-alaan tai kotieläimiin perustuviin viljelijätukiin on tulossa muutoksia. Tässä kerrotaan joistakin merkittävimmistä uusista asioista, joista kerrotaan tarkemmin valtioneuvoston hyväksyttyä tukitoimien asetukset. On syytä huomioida, että uudet ehdot astuvat voimaan 1.1.2023 alkaen, mutta nykyisen kauden ehtoja on noudatettava toimenpiteiden vaatimusten mukaisesti loppuun asti.
EU:n eläinpalkkiot
Vuodesta 2023 alkaen eläinpalkkioita maksetaan edelleen nautaeläimille, lampaille sekä vuohille. Kaikkia eläinpalkkioita on haettava vuosittain. Emolehmä- ja lypsylehmäpalkkiot on yhdistetty eikä emolehmähiehoille enää makseta palkkiota.
Uudistetuissa palkkioissa ei ole rotuun tai käyttötapaan liittyviä vaatimuksia. Sonnipalkkiojärjestelmä on uudistettu kokonaan siten, että ruokintapäiväkohtaisuudesta on luovuttu ja palkkio maksetaan eläimille, jotka ovat 11 kuukauden iän täytettyään olleet tilalla yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta kalenterivuoden aikana. Sonnin kahden kuukauden tilallapitoaika on siis tukivuosikohtainen eli esimerkiksi kuluvan vuoden 2022 tilallapitoajan kertymää ei huomioida, vaan tilallapitoajan laskenta alkaa alusta 1.1.2023. Kukin sonni saa saman suuruisen palkkion vain yhden kerran elinaikanaan. Emo- ja lypsylehmillä, uuhilla ja kutuilla ruokintapäiväkohtainen palkkio jatkuu nykyisen kaltaisena.
Teurastukseen perustuvia palkkioita maksetaan hiehoille AB-tukialueella ja karitsoille ja kileille koko maassa. Vaatimuksena on, että eläin on ollut tilalla kyseisenä tukivuonna vähintään 10 vuorokautta ennen teurastusta. Näin ollen vuoden 2022 puolella kertyvää tilallapitoaikaa ei huomioida, vaan saadakseen vuoden 2023 teurashiehon, -karitsan ja -kilin palkkion, tulee 10 vuorokauden tilallapitoaika kertyä kokonaisuudessaan vuoden 2023 puolella. Kuttupalkkiossa ei enää ole erillistä tuotetun maitomäärän seurantaa.
Eläinten merkintä- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen on jatkossakin hyvin tärkeää. Virheistä tai myöhässä tehdyistä rekisteri-ilmoituksista aiheutuu palkkion alennus.
Lisätietoa eläinten merkintä- ja rekisteröintisäädöksistä tässä.
Naudanlihan-, uuhien ja kuttujen pohjoiset tuet
Keskeiset periaatteet säilyvät pääosin ennallaan sekä maidon pohjoisessa tuessa että nautojen eläinkohtaisessa pohjoisessa tuessa. Vuodesta 2023 alkaen emolehmille maksetaan C-alueella ainoastaan pohjoista tukea, kun emolehmille maksetaan EU-palkkiota aiempaan tapaan AB-alueella. Pohjoisen tuen emolehmille maksettavalla aiempaa suuremmalla kokonaismäärällä kompensoidaan tukimuutoksen eli EU-palkkion poistumisen vaikutus. Samalla tuki keskitetään emolehmille AB-alueen emolehmille maksettavan EU-palkkion tavoin. Siten emolehmien tukea ei enää makseta emolehmähiehoille missään osassa maata, ja emolehmien eläinkohtainen tukitaso kasvaa tätä muutosta vastaavasti.
Vuonna 2023 nautojen, lampaiden ja vuohien pohjoinen tuki on haettava vuosittain. Aiempi osallistumisilmoitus ei ole enää voimassa. Vuonna 2023 loppuvasta luonnonhaittakorvauksen kotieläin korotuksen poistumisesta korvataan kansallisia tukia korottamalla noin puolet.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki
Keskeiset periaatteet säilyvät pääosin ennallaan sekä Etelä-Suomen kansallisessa tuessa (AB-alue) että pohjoisessa tuessa (C-alue). Vuodesta 2023 alkaen tilakohtainen vähimmäiseläintiheys (eläinyksikköä/hehtaari) tukiehtona on edelleen 0,35 ey/ha, mutta eläinyksiköihin lasketaan vuosittain enää ainoastaan sioista ja siipikarjasta kertyvät eläinyksiköt. Siten eläintiheyteen ei enää lasketa esimerkiksi tilan nautaeläimiä, lampaita tai hevosia.
Vihreä arkkitehtuuri tuo uusia mahdollisuuksia
Tukiuudistuksen niin sanotun vihreän arkkitehtuurin kokonaisuus rakentuu ehdollisuudesta, ekojärjestelmästä ja maaseudun kehittämisen alle kuuluvista korvauksista, kuten ympäristökorvauksesta.
Ehdollisuus korvaa aiemmat täydentävät ehdot ja sisältää lisäksi uusia vaatimuksia. Täysin uutena kokonaisuutena mukaan tulee suorien tukien ekojärjestelmät, jotka on suunniteltu siten, että ne ovat mahdollisimman suuren viljelijäjoukon valittavissa. Osana vihreää arkkitehtuuria säilyy vanha tuttu ympäristökorvausjärjestelmä, joka koostuu sitoumuksista ja sopimuksesta. Rakenne ei muutu ja mukana on yhteensä 15 toimenpidettä, joista osa on vanhoja tuttuja ja osa täysin uusia.
Ekojärjestelmä korvaa nykyisen viherryttämistuen EU:n kokonaan rahoittamissa tuissa. Ekojärjestelmässä on neljä toimenpidettä, joista viljelijä voi vapaasti valita vuosittain. Toimenpiteet ovat: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan suoriin tukiin tukikelpoisesta alasta. Ehtoihin sitoudutaan kalenterivuodeksi, paitsi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä lokakuun lopusta seuraavaan kevääseen asti.
Uutena ehtona tukien saamiselle aktiiviviljelijän määritelmä
Aktiiviviljelijällä tarkoitetaan tuenhakijaa, joka harjoittaa vähintään vähimmäistason maataloustoimintaa. Tuenhakijan on täytettävä ehto joka vuosi saadakseen suoria tukia, luonnonhaittakorvausta, ympäristösitoumukseen perustuvaa ympäristökorvausta ja luonnonmukaisen tuotannon korvausta. Suoria tukia ovat perustulotuki, uudelleenjakotulotuki, nuorten viljelijöiden tulotuki, tuotantosidonnaiset tulotuet (eläinpalkkiot, tärkkelysperunapalkkio ja erikoiskasvipalkkio) ja ekojärjestelmätuki.
Yksinkertaistamisen vuoksi tuenhakija täyttää aktiiviviljelijän määritelmän suoraan, jos hänen edellisenä tukivuonna saamansa suorat tuet ovat olleet korkeintaan 5 000 euroa. Yli tämän rajan suoria tukia saaneen tuenhakijan on osoitettava maataloustoimintansa harjoittaminen. Tuenhakijan Y-tunnus, maatalouden päätoimiala ja arvonlisäverovelvollisuus alkutuottajana on pääasiallinen tapa täyttää aktiiviviljelijän ehto.
Jos tuenhakija ei täytä aktiiviviljelijän ehtoa yllä olevin perustein, hänen on annettava erillinen selvitys maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja todistettava maataloustoiminnan harjoittaminen toimittamalla asiakirjoja. Hyväksyttäviä asiakirjoja täydentämään tukihaussa ilmoitettuja tietoja, kuten kasvulohkotietoja, voivat olla esimerkiksi maataloustuotteiden myyntitositteet tai maatalouden tuotantopanosten ostotositteet ja maatalousverotuksen maataloustulo tai -menotiedot. Tuenhakijan tulee kirjallisesti perustella, miten hän täyttää vähintään vähimmäistason maataloustoiminnan harjoittamisen.
Perustulotuki korvaa perustuen, uutena uudelleenjakotulotuki ja muutoksia nuorten viljelijöiden tuessa
Perustulotuki on ensi vuodesta alkaen vastaava tukimuoto kuin perustuki tällä politiikkakaudella. Erona on erityisesti, että tukioikeuksia ei enää jatkossa käytetä. Ne lakkaavat 31.12.2022. Vanhat tukialueet AB ja C säilyvät, ja samoin ero tukitasoissa hehtaaria kohti. Perustulotuen saamiseksi katsotaan lohkon tukikelpoisuutta maatalousmaana ja maataloustoiminnan harjoittamista. Tuenhakijan ilmoittamien lohkojen tulee olla hänen hallinnassaan omistuksen, vuokrasopimuksen tai vastikkeettoman hallintasopimuksen muodossa. Myös aktiiviviljelijän määritelmän tulee täyttyä perustulotuen saamiseksi.
Uudelleenjakotulotukea aletaan soveltaa Suomessakin vuodesta 2023 alkaen. Tukimuodon perusteella tukea voidaan maksaa tilaa kohti enintään 50 hehtaariin asti. Uudelleenjakotulotuessa tilan tukikelpoinen pinta-ala määritellään samalla perusteella kuin perustulotuessa.
Nuorten viljelijöiden EU-tuessa tukea maksetaan vuodesta 2023 alkaen tilaa kohden enintään 150 hehtaarin perusteella, kun aiemmin tukea maksettiin enintään 90 hehtaarin perusteella. Lisäksi vuonna 2023 ja sen jälkeen ensimmäisen kerran nuorten viljelijöiden tukea hakevien tulee täyttää myös koulutusvaatimus. Sama koulutusvaatimus koskisi myös kansallista nuoren viljelijän tukea.
Helpotuksia viljelykierto- ja tuottamattomien alojen vaatimukseen vuodelle 2023
Ehdollisuuden järjestelmä korvaa nykyisen täydentävien ehtojen järjestelmän EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vuoden 2023 alusta. Se koostuu edelleen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC) sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia EU-säädösten vaatimuksia. Ehdollisuuden noudattaminen on EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ja osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijäkorvausten täysimääräisen saamisen ehtona.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut elintarvikemarkkinamuutoksia, joiden takia EU:n komissio on antanut helpotuksia kahteen ehdollisuuden kokonaisuuteen kuuluvan hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksen noudattamiseen. Niiden avulla pyritään turvaamaan ruuantuotantoa. Poikkeukset koskevat ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten (GAEC) viljelykiertoa (GAEC 7) ja ei-tuottavien alojen (kesannot) vähimmäismäärää (GAEC 8).
Tiloilla, joita viljelykiertovaatimus koskee, yksivuotisen viljelykasvin tulee vaihtua vuosittain vähintään 33 prosentilla määriteltävästä peltoalasta. Vuonna 2023 sovellettavan poikkeuksen myötä vuotuista viljelykiertoa edellytetään vasta vuodesta 2024 alkaen. Viljelykiertovaatimuksen tulee kuitenkin täyttyä jo vuonna 2023 tiloilla, jotka valitsevat ympäristökorvauksen kerääjäkasvitoimenpiteen.
GAEC 7 -vaatimus edellyttää myös monivuotista viljelykiertoa siten, että samaa yksivuotista viljelykasvia voi viljellä samalla peltoalalla enintään kolme vuotta peräkkäin. Tämä tarkoittaa, että jokaisella lohkolla yksivuotisen viljelykasvin on vaihduttava viimeistään neljäntenä vuonna. Viljelykiertoa tarkastellaan ensimmäisen kerran vuonna 2025, ja tarkastelussa ensimmäinen tarkasteltava vuosi tulee olemaan jo vuosi 2022.
Viljelykiertovaatimukset eivät koske seuraavia yksivuotisia viljelykasveja: peruna, sokerijuurikas, keräkaalit, sipulit, puna- ja keltajuurikas, porkkana.
Vaatimukset eivät koske myöskään heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja, monivuotisia kasveja tai kesantoja.
Seuraavanlaiset tilat on vapautettu viljelykiertovaatimuksesta:
• Luomutilat
• Tilat, joiden peltopinta-ala on enintään 10 hehtaaria
• Tilat, joiden tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, pysyvää nurmea, kesantona tai palkokasvien viljelyssä tai sitä käytetään näiden käyttötapojen yhdistelmään
GAEC 8 -vaatimus edellyttää, että tilan peltopinta-alasta vähintään 4 prosenttia on oltava GAEC-vaatimukseen kuuluvaa tuottamattoman alan kesantoa. Kyseisellä kesannolla on kesantokaudella 1.1.-31.8. seuraavat rajoitukset:
• lohkolla ei saa harjoittaa maataloustuotteiden tuottamista
• lohkolla ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita
GAEC 8 -vaatimuksen poikkeuksen nojalla vuonna 2023 kesantoaloilla voi viljellä mitä tahansa tukikelpoista rehun- tai ruuantuotantoon käytettävää viljelykasvia, ja alalta voi korjata satoa. Näillä aloilla voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita. Sallittuja viljelykasveja eivät ole komission asetuksen perusteella maissi, soija eikä lyhytkiertoinen energiapaju. Poikkeus GAEC 8 -vaatimukseen on voimassa vain vuonna 2023, ja sen jälkeen vaatimus on täysimääräisen tuen saamisen edellytys tiloilla, joita se koskee.
GAEC 8 -vaatimus koskee Suomessa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maatiloja. Vaatimus ei kuitenkaan koske alueen tiloja, joiden
• peltopinta-ala on enintään 10 hehtaaria
• tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, pysyvää nurmea, kesantona tai palkokasvien viljelyssä tai sitä käytetään näiden käyttötapojen yhdistelmään
Ruokavirasto ohjeistaa erikseen siitä, miten viljelijä ilmoittaa tukihakemuksellaan ne kesannot, joita hän käyttää ruuan- ja rehuntuotantoon.
Tukiuudistuksesta kerrotaan myös Ruokaviraston sivuilla. Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeet löydät täältä.
Yritystuet
Maaseudun yritystuissa avautuu mahdollisuus saada kehittämisavustusta, jolla tuetaan asiantuntijapalveluiden hankkimista yrityksen eri kehittämisvaiheissa.
Uutena yritysrahoituksen tukimuotona on maatalouden kokeilutuki. Sitä voidaan myöntää uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, kuten esimerkiksi uusien liikeideoiden testaamiseen.
Kehittämishankkeet
Kehittämishankkeissa painotetaan entistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia. Lisäksi rahoitetaan entistä enemmän yleishyödyllisiä investointeja muun muassa luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.
Vuodesta 2023 lähtien rahoitetaan myös viljelijäryhmähankkeita, joilla muun muassa nykyaikaistetaan maatiloja ja parannetaan niiden kilpailukykyä.
Älykkäät kylät –yhteistyöhankkeilla edistetään kylän tai kunnan elinvoimaa. Hankkeessa voidaan ratkaista useita haasteita. Hankkeessa mahdollistetaan kokeilut.
Ei-tuotannolliset investoinnit
Ei-tuotannollisten investointien tukea voi saada vuodesta 2023 lähtien kosteikkoinvestointeihin, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta ja torjuvat ilmastonmuutosta. Ei-tuotannollisten investointien avulla voidaan myös ennallistaa turvepeltoja kosteikoiksi tai suonkaltaisiksi alueiksi.
Vuodesta 2024 lähtien kosteikkosuunnitelmia voi tehdä vain neuvontakorvauksella, ei enää ei-tuotannollisten investointien tuella.
Mehiläisalalle sekä hedelmä- ja vihannesalalle suunnattu tuki osaksi CAP-suunnitelmaa
Mehiläishoitoalalle suunnattu tuki siirtyy vuodenvaihteessa osaksi CAP-suunnitelmaa. Hankemuotoinen tuki on mehiläishoitoalan yhteisöjen haettavissa.
Myös hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioille suunnattu tuki siirtyy vuodenvaihteessa osaksi CAP-suunnitelmaa. Alan tuottajaorganisaatioiden toiminnan kehittämiseen suunnattu tuki on haettavissa niiden toimintaohjelmille.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Juha Palonen, p. 029 5162356 (EU-tuet)
neuvotteleva virkamies Martti Patjas, p. 029 5162474 (kansalliset tuet)
erityisasiantuntija Pirjo Kuusela, p. 029 5162138 (aktiiviviljelijä ja perustulotuki)
erityisasiantuntija Auli Nurmi, p. 029 5162304 (EU:n eläin ja peltokasvipalkkiot)
Erityisasiantuntija Riikka Knaapi, p. 029 5162001 (GAEC)
Erityisasiantuntija Milja Keskinen p. 295 162 255 (mehiläisalan tuki)
Erityisasiantuntija Jouni Pynnöniemi p. 295 162 354 (Hevi-tuottajaorganisaatiotuki)
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)gov.fi
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka eli CAP (Common Agricultural Policy) on Euroopan yhteistä politiikkaa, jota tehdään jokaisessa jäsenmaassa. Työtä tehdään seitsemän vuoden kausissa EU:n rahoituskausien mukaan.
