Maatalouspolitiikan uuden kauden toimeenpanoasetuksia annettiin
Hallitus hyväksyi 29. joulukuuta useita valtioneuvoston asetuksia, jotka liittyvät uuden maatalouspolitiikkakauden toimeenpanoon 1.1.2023 alkaen. Nämä asetukset ovat toimeenpanon kannalta kiireellisimmät. Lisää asetuksia annetaan alkuvuoden aikana.
Eläinten hyvinvointikorvauksen ja korvausten sitoumuksen uudet ehdot vahvistettiin
Viljelijät voivat vuonna 2023 antaa eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen ja valita siihen sisällytettävät toimenpiteet. Sitoutuessaan viljelijän on valittava vähintään kyseistä eläinlajia koskeva hyvinvointisuunnitelma.
Eläinten hyvinvointikorvauksien toimenpiteet liittyvät muun muassa eläinten ruokintaan ja hoitoon, pito-olosuhteiden parantamiseen, laidunnukseen ja ulkoiluun sekä eläinlajikohtaisiin erityistoimiin. Korvausta voi hakea eläinlajikohtaisesti naudoista ja sioista, lampaista ja vuohista sekä siipikarjasta.
Eläimiä pitää tilalla olla tietty vähimmäismäärä: nautoja vähintään 15 eläinyksikköä, sikoja 15 eläinyksikköä, lampaita ja vuohia 5 eläinyksikköä, broilereita 60 eläinyksikköä, kalkkunoita 60 eläinyksikköä ja munivia kanoja sekä niiden emoja 14 eläinyksikköä.
Eläinlajikohtaisten toimenpiteiden ehdot ylittävät peruslainsäädännön ja tavanomaisen maatalouskäytännön vaatimukset. Tilalla on noudatettava myös ehdollisuuden vaatimuksia. Jokaisen eläinlajin osalta tulee sitoutua ainakin hyvinvointisuunnitelmaan. Luomukotieläintila ei voi valita niitä toimia, joita luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa kyseisen eläinlajin osalta on muutoinkin noudatettava. Ulkorodut on rajattu pois laidunnus- ja ulkoilutoimenpiteistä.
Vuonna 2021 maksettiin eläinten hyvinvointikorvauksia noin 5 882 tilalle 68 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 eläinten hyvinvointikorvauksiin sitoutuneita oli nautatiloista 53 prosenttia, sikatiloista 70 prosenttia, lammas- ja vuohitiloista 54 prosenttia ja siipikarjatiloista 71 prosenttia. Vuoden 2023 valtion talousarvion eläinten hyvinvointikorvaus -momentin (30.10.43) määräraha on 74 miljoonaa euroa.
Ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset vahvistettiin
Ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten järjestelmä koostuu edelleen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC) sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia EU-säädösten vaatimuksia. Ehdollisuuden noudattaminen on EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ja osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijäkorvausten täysimääräisen saamisen ehtona. Ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten järjestelmä korvaa nykyisen täydentävien ehtojen järjestelmän.
Muutoksia täydentävien ehtojen kokonaisuuteen ovat lakisääteisten hoitovaatimusten osalta esimerkiksi vaatimus vesipuitedirektiivin sisällyttämisestä osaksi ehdollisuutta fosforin hajakuormituksen sekä ennakkovalvonnanalaisen pinta- ja pohjaveden oton osalta. Hyvän maatalouden ja ympäristön aikaisemmasta poikkeavia vaatimuksia ovat esimerkiksi vaatimukset viljelykierrosta ja talviaikaisesta maanpeitteestä.
Eläinyksiköt eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa vahvistettiin
Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa, joka koskee EU:n osittain rahoittamia ja kansallisia tukia, mutta ei sen sijaan EU:n kokonaan rahoittamia viljelijätukimuotoja. Kyseinen asetus sisältää keskeiset muutokset, jotka on suurelta osin jo ennalta määrätty Suomen CAP-suunnitelmassa ja kansallista tukea koskevissa komission päätöksissä. Eläinyksikköasetuksessa on eräiden uusien eläinlajijaottelujen johdosta pieniä muutoksia rotu-yms. kysymyksiin ja se kumoaa aiemman vastaavan eläinyksikköjen määräytymistä koskevan asetuksen 1.1.2023 alkaen.
Tukijärjestelmien korvaus- ja tukialueet ja niiden saaristoksi luettavat osa-alueet vahvistettiin
Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista, joka koskee sekä EU:n kokonaan rahoittamia, osittain rahoittamia että kansallisia tukimuotoja viljelijätuissa. Kuten edelläkin, tämänkin asetuksen sisältö on ennalta määrätty CAP-suunnitelman sisällöstä ja kansallista tukea koskevista päätöksistä ja se ei sisällä muutoksia aiempaan vastaavaan asetukseen, joka kumotaan tällä asetuksella 1.1.2023 alkaen.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen perusteet vahvistettiin
Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, joka on puhtaan tekninen päivitys ko. tukimuodon perusteita koskevasta asetuksesta johtuen kansallisen tuen ao. tukimuotoa koskevan lakitasoisen säädösmuutoksen johdosta. Lakimuutoksessa tukeen oikeuttavan eläintiheyden laskussa huomioidaan jatkossa vain sika- ja siipikarjan perusteella muodostuva eläinyksikkömäärä, joka huomioidaan asetuksen muotoilussa. Samalla huomioidaan lakitasolla tehty muutos EU-tukien puolelta, jossa maatalousmaan määritelmä nousee keskeiseen asemaan tuen määräytymisperusteita tarkasteltaessa jatkossa myös kansallisten tukien laissa.
EU:n eläin- ja peltokasvipalkkiot vuodelle 2023 vahvistettiin
Hallitus vahvisti tänään EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden ehdot, enimmäismäärät ja alustavat yksikkötasot vuodelle 2023. Palkkioita voidaan maksaa vuosina 2023 – 2027 aiempien vuosien tapaan yhteensä hieman yli 100 miljoonaa euroa ja kohdentaa tämä määrä maidolle, naudanlihalle, lampaan– ja vuohenlihalle sekä tietyille peltokasveille. Palkkiojärjestelmän rakennetta ja ehtoja on aiemmasta kuitenkin muutettu.
Eläinpalkkiot
Kaikkien nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin jatkossakin, joten merkintä- ja rekisteröintisääntöjä on noudatettava huolellisesti. Virheistä tai myöhässä tehdyistä rekisteri-ilmoituksista seuraa palkkioiden menetyksiä.
Eläinpalkkioiden saamisen perusehtona on, että eläin on oikein merkitty- ja rekisteröity eläinrekisteriin tiettynä viitepäivänä. Näitä viitepäiviä on kolme eri eläinpalkkioille: 10.1.(teurashiehot, teuraskaritsat ja teuraskilit), 31.1. (emolehmät, lypsylehmät, sonnit, uuhet ja kutut) ja 1.6. (teuraskaritsat ja teuraskilit). Lisäksi tuen ehtona on muun muassa, että eläimet ovat tuen hakijan hallinnassa.
Emolehmä- ja lypsylehmäpalkkiot on yhdistetty ja emolehmähiehoille palkkiota ei enää makseta. Nautaeläinpalkkioista on poistettu rotuun ja käyttötapaan liittyvä vaatimus. Jatkossa myös suomenkarjarotujen lehmät ja lihantuotannossa olevat vesipuhvelit ovat oikeutettuja palkkioon.
Sonnipalkkiojärjestelmä on uudistettu kokonaan siten, että ruokintapäiväkohtaisuudesta on luovuttu ja palkkio maksetaan eläimille, jotka ovat 11 kuukauden iän täytettyään olleet tilalla yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta kalenterivuoden aikana. Tilallapitoajan laskenta alkaa 1.1.2023. Kukin sonni saa saman suuruisen palkkion vain yhden kerran elinaikanaan. Koska maksuperuste on täysin uusi, ei palkkiota sonnia kohden ole mahdollista laskea kovin tarkasti ja se saattaa muuttua melko paljonkin tässä asetuksessa esitetystä.
Uutena palkkiojärjestelmänä otetaan käyttöön ulkosaariston nautapalkkio, johon sisältyvät lypsylehmät, emolehmät ja 12 kuukauden ikäiset sonnit.
Emo- ja lypsylehmillä, uuhilla ja kutuilla palkkio määräytyy keskimääräisten palkkiokelpoisten eläinten määrän perusteella. Teurastukseen perustuvia palkkioita maksetaan hiehoille AB-tukialueella ja karitsoille ja kileille koko maassa. Vaatimuksena on, että eläin on ollut tilalla kyseisenä tukivuonna vähintään 10 vuorokautta ennen teurastusta. Saadakseen vuoden 2023 teurashiehon, teuraskaritsan ja teuraskilin palkkion, tulee 10 vuorokauden tilallapitoaika kertyä kokonaisuudessaan vuoden 2023 puolella. Teurastuspalkkion saadakseen eläimen ensimmäinen teurastuspäivä voi olla 11.1.2023.
Kuttupalkkiossa ei enää ole erillistä tuotetun maitomäärän seurantaa, vaan ehtona on tuottajan ja maitoa vastaanottavan tuotantolaitoksen keskinäinen sopimus. Jos tuottaja jatkojalostaa kutunmaitoa tilallaan, niin palkkion saannin ehtona on viranomaispäätös elintarvikehuoneiston hyväksymisestä.
Peltokasvien palkkiot
Peltokasvien palkkiot on eriytetty jatkossa kahteen toimenpiteeseen eli tärkkelysperunapalkkioon ja erikoiskasvipalkkioon. Erikoiskasveiksi luetaan valkuaiskasvit, öljykasvit, sokerijuurikas, linssi ja tattari sekä AB- tukialueen avomaanvihannekset. Linssi ja tattari ovat uusia palkkiokasveja, sen sijaan ruis ei jatkossa kuulu tuettavien erikoiskasvien listalle.
Palkkioiden enimmäismäärät ja yksikkötasot vuonna 2023
Liitteenä olevan taulukon yksikkötasot ovat alustavia perustuen arvioituun eläinmäärään ja komission hyväksymään Suomen CAP -strategiasuunnitelmaan. Maksettava yksikkötukitaso perustuu laskentajakson aikana kertyneisiin eläin- ja hehtaarimääriin ja se voi poiketa tässä asetuksessa esitetystä. Tämän vuoksi joidenkin toimenpiteiden lopulliset yksikkötasot saattavat alittaa suunnitelmassa mainitut palkkioiden tasot. Esimerkiksi AB –alueen sonnien nyt säädetty 500 euron palkkio saattaa asettua noin 400-450 euroon, kun arvioidut palkkiokelpoiset sonnien määrät loppuvuodesta ja vuoden 2024 keväällä tarkentuvat.
Liite: Tuotantosidonnaisten palkkioiden enimmäismäärät ja yksikkötasot 2023
Linkit: Palkkioiden hakemisesta ja maksuaikataulusta tietoa Ruokavirastosta
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Eeva Loikkanen p. 0295162015 (eläinten hyvinvointikorvaus)
Neuvotteleva virkamies Tiina Malm p. 0295162428 (eläinten hyvinvointikorvaus)
Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska p. 0295162248 (juridiset seikat)
Neuvotteleva virkamies Riikka Knaapi, p. 02951 62001 (ehdollisuus)
Erityisasiantuntija Auli Nurmi, p. 029 5162304 (tuotantosidonnaiset palkkiot)
Neuvotteleva virkamies Juha Palonen, p. 029 5162356 (tuotantosidonnaiset palkkiot)
Neuvotteleva virkamies Juha Vanhatalo, p. 0295 16 2347 (eläinyksikköasetus, tukialueasetus)
Erityisasiantuntija Pekka Pihamaa, p. 0295 16 2289 (sika- ja siipikarjatalouden tuet)
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)gov.fi
