Kalatiestrategian päivitys keräsi 50 sidosryhmän edustajaa Ouluun
Vaelluskalakantojen elvyttämistyöhön etsitään nykyistä tehokkaampia keinoja kalatiestrategian päivitystyössä. Maa- ja metsätalousministeriön kutsumana Ouluun saapui noin 50 sidosryhmien edustajaa pohtimaan, miten vesivoimayhtiöiden kalatalousvelvoitteita ja säännöstelykäytäntöjä tulisi kehittää.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta vaelluskalastrategiaa, jossa pyritään linjaamaan tehokkaampia keinoja vaelluskalakantojen elvyttämistyön jouduttamiseksi.
Työ edellyttää useita politiikkasektoreita koskevien tavoitteiden yhteensovittamista. Strategia valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Työpajaan Ouluun 1.4. kutsuttiin aiheen parhaita asiantuntijoita Suomesta. Edustettuina olivat niin kala-alan, virtavesien kuin luonnonsuojelun järjestöt, kalatalousalueita, tutkimuslaitoksia sekä viranomaiset ja energiayhtiöt.
Työpajan teemoina olivat toiminnanharjoittajien kuten vesivoimayhtiöiden kalatalousvelvoitteet ja säännöstelykäytännöt.
”Valitut aiheet ovat laajat ja monessa mielessä haastavat, mutta keskustelu sidosryhmien välillä onnistui erittäin hyvin. Kalatalousvelvoitteet ja säännöstelykäytänteet tulevat olemaan vaelluskalakantojen elvytystyön keskiössä tulevaisuudessa, minkä takia oli ilahduttava huomata sidosryhmien valmius, aktiivisuus ja rakentava ote teemojen käsittelemiseksi", kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Perttu Tamminen.
Työpajan tavoitteena oli käsitellä teemojen pullonkauloja ja kerätä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia niiden poistamiseksi sekä oppia toisilta ja lisätä osapuolten keskinäistä ymmärrystä.
Kalatalousvelvoitteilla tarkoitetaan toiminnanharjoittajien vesitalouslupiin sisältyviä velvoitteita. Niiden nojalla luvanhaltijan on minimoitava ja kompensoitava haittoja, joita toiminta aiheuttaa kalastolle ja kalastukselle. Työpajassa keskusteltiin velvoitteiden päivittämisen sujuvoittamisesta.
Säännöstelykäytänteillä tarkoitetaan vesistöjen virtaamien hallintaa esimerkiksi vesivoimalaitoksilla ja tulvasuojelussa. Kun veden määrää ja virtausnopeutta vaihdellaan, se vaikuttaa suuresti eliöstön elinmahdollisuuksiin. Työpajassa keskusteltiin säännöstelykäytänteiden aiheuttamista haitoista vaelluskalakannoille ja pyrittiin löytämään uusia menetelmiä haittojen minimointiin.
Nykytilanteessa tarve tarkastella molempia teemoja uudelleen on ilmeinen, sillä vaelluskalakannat ovat erittäin heikossa tilassa. Vesilaki mahdollistaa tietyin ehdoin sekä kalatalousvelvoitteiden että säännöstelykäytänteiden muuttamisen, mikäli niiden ei katsota palvelevan tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla.
”Seuraavaksi strategian valmistelua jatketaan strategian sisällön tuottamisella. Tässä hyödynnetään sidosryhmätilaisuuksista ja valmistelun työryhmistä saatua aineistoa ja palautetta”, maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Heikki Holsti kertoo.
Myöhemmin alkukesästä järjestetään vielä yksi sidosryhmätilaisuus webinaarina. Tämän tilaisuuden aihe tarkentuu myöhemmin. Oulussa järjestetty tilaisuus oli valmistelun toinen sidosryhmätyöpaja. Ensimmäinen työpaja Tampereella 12.2. käsitteli vaelluskalakantojen elvyttämistoimenpiteiden priorisointia uudessa strategiassa.
Lisätiedot kalatiestrategian päivityksen valmistelusta maa- ja metsätalousministeriöstä
Perttu Tamminen, erityisasiantuntija, 029 516 2079, etunimi.sukunimi@gov.fi
Heikki Holsti, projektikoordinaattori, p. 029 516 2081, etunimi.sukunimi@gov.fi
Lisätiedot kalatiestrategian päivityksestä verkkosivulta
Kalatiestrategian päivityksen verkkosivu. Työpajan esitykset ja osallistujien haastatteluvideo on katsottavissa sivulla. Konsulttiyhtiö MDI:n yhteenveto Oulun työpajan keskusteluista julkaistaan sivulla myöhemmin.
