Maaseutuohjelma on yhteiskunnan panostus ympäristönhoitoon ja talouskasvuun

Maaseudulla on käynnissä rakennemuutos fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä. Maatilat ja muut yritykset ovat kehittäneet uusia keinoja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Vihreällä kasvulla on valtavat mahdollisuudet maatalouden ja koko maaseudun kilpailukyvyn kannalta. Suomalaiset maatilat ovat laajasti sitoutuneet ympäristönhoitoon. Alalle tulevien viljelijöiden koulutustaso on hyvä, ja viljelijät ovat tyytyväisiä helposti tarjolla olevaan koulutukseen ja neuvontaan.

Tulokset käyvät ilmi arvioinneista, joissa selvitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tuloksia ympäristön sekä maatalousalan kilpailukyvyn näkökulmista. Arvioinnit tekivät Luonnonvarakeskus sekä Pellervon taloustutkimus ja MDI. Tässä neljä näkökulmaa maaseutuohjelman tuloksiin:

Vesiensuojelun kannalta suotuisat muutokset näkyvät myös maisemassa

Moni asiaan vihkiytymätönkin on huomannut, että peltoja kynnetään yhä harvemmin talveksi. Viljellystä pinta-alasta keskimäärin 59 prosentilla on maaseutuohjelman kasvipeitteisyys-toimenpiteen ansiosta jonkinlainen peite kasvukauden jälkeen. Kasvipeitteisyys on vähentänyt maahiukkasten kulkeutumista vesistöihin ja sen merkitys vain kasvaa talvikausien muuttuessa leudommiksi.

Ympäristönhoidon kysymykset ovat kuitenkin monisyisiä ja tilannetta on syytä seurata. – Erityisesti monivuotinen kyntämättömyys ja runsas kasvillisuus saattavat myös lisätä liukoisen fosforin huuhtoutumista vesistöihin, Luken tutkija Riitta Lemola pohtii.

Perinnemaisemiin ja maatiaislajikkeisiin panostettava myös jatkossa

Moni maatila osallistuu uhanalaisten niittylajien ylläpitämiseen hoitamalla perinnemaisemia.  – Hoidettavat alat ovat kasvaneet viime vuosina, mutta edelleen osa arvokkaista perinnemaisemista on jäänyt hoidon ulkopuolelle, erikoistutkija Terho Hyvönen Lukesta huomauttaa.

Harvinaisiksi käyneiden maatiaiseläinten ja -kasvien säilymistä edistetään geenivarojen suojelulla. Erityisesti alkuperäiskasvien suojeluun kaivattaisiin tulevaisuudessa uusia toimijoita. Tällaisia maatiaislajikkeita ovat esimerkiksi Lemin punainen -peruna tai tummajyväinen Ilolan kaura. 

Vihreän talouden mahdollisuudet käyttöön

Maaseutuohjelmassa on tuettu vihreän talouden kasvua. Monissa myönnetyissä yritystuissa ja rahoitetuissa hankkeissa on lisätty puun energiakäyttöä. Myös biokaasun tuotanto on hiljalleen lisääntymässä. Isoille kotieläintiloille tämä tarjoaa varteenotettavan ratkaisun kotieläinten tuottaman lannan käsittelyyn. Myönteisten ilmastovaikutusten ohella biokaasulaitosten rakentaminen on toivottavaa vesiensuojelun kannalta.

– Fossiilisten energialähteiden korvaamiseen, energian säästöön ja materiaalien tehokkaaseen kierrättämiseen tarvitaan edelleen uusia ratkaisuja ja toimintatapojen kehittämistä. Näistä voi muodostua maaseudulle tulevaisuuden liiketoimintaa ja työllisyyttä, Luken tutkija Taija Sinkko kuvaa ja kannustaa tutustumaan vihreän talouden mahdollisuuksiin. 

Neuvonnalla ja koulutuksella vaikutetaan maatalouden kilpailukykyyn

Koulutuksella, neuvonnalla sekä uuteen teknologiaan investoimisella on ratkaiseva merkitys maatalousalan kilpailukyvyn parantumisessa. Pellervon taloustutkimuksen ja MDI:n tekemien selvitysten mukaan neuvonnan määrä on kehittynyt hyvin ja viljelijät ovat olleet neuvontaan tyytyväisiä. Investointitukien määrä on kasvanut ja maatalouden sukupolvenvaihdoksia on toteutettu.

– Alalle tulleiden viljelijöiden koulutustaso on hyvä, PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori kertoo. – Maaseutuohjelmassa kannattaakin keskittyä toimenpiteisiin, joiden toteuttamiskynnys on matala. Esimerkiksi erilaiset koulutukset ovat helppoja toteuttaa ja viljelijät ovat kokeneet ne hyödyllisiksi, Arovuori tiivistää.
Tutkimus havaitsi, että myös tuottajat ovat hyötyneet lukuisista hankkeista, joilla on edistetty lähiruuan saatavuutta ja parannettu elintarvikeketjujen toimintaa. Tutkimus huomauttaa kuitenkin, että kilpailukyvyn kasvattamiseksi maatalouden rakenteen pitäisi muuttua tehokkaammin kuin mihin maaseutuohjelman keinoin pystytään vastaamaan.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta tuetaan monipuolisesti maaseudun kehittämistä.  Vuosina 2014–2020 maaseutuohjelmasta on haettavissa reilut 8 miljardia euroa erilaisia yritys- ja hanketoiminnan sekä maatilojen ympäristönhoidon tukia. Osa rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa tulee EU:n maaseuturahastosta.

Lisätiedot:
Luonnonvarakeskuksesta (etunimi.sukunimi@luke.fi)
Tutkija Riitta Lemola. p. 029 532 6325
Tutkija Taija Sinkko, p. 029 532 6544
Tutkija Anja Yli-Viikari, p. 029 532 6662

Pellervon taloustutkimuksesta
Kyösti Arovuori, p. 040 164 8191, etunimi.sukunimi@ptt.fi

Maa- ja metsätalousministeriöstä
neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p. 02951 62428 , etunimi.sukunimi@mmm.fi

Arviointiraportit Maaseutu.fi-sivustolla

• Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 54/2017. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Maaseutuohjelman ympäristöarviointi.
• Selvitys maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tuloksista ja vaikutuksista maatalousalan kilpailukykyyn, PTT työpapereita 192.
• Selvitys neuvontatoimenpiteen toteutuksesta, tuloksista ja alustavista vaikutuksista.