EU:n vieraslajiluetteloa täydennettiin uusilla lajeilla – Suomi jatkaa työtä omalta osaltaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

EU:n luetteloa haitallisista vieraslajeista on täydennetty 26 kasvi- ja eläinlajilla. Listalla olevien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa. Minkin ja kanadanmajavan rajoitukset ja kiellot tulevat voimaan kahden vuoden kuluttua ja muiden lajien kuluvan kesän aikana. Torjumalla haitallisia vieraslajeja Suomi edistää omalta osaltaan maailmanlaajuisia ja EU-tasoisia luonnon monimuotoisuuden tavoitteita.

EU:n luetteloa haitallisista vieraslajeista täydennettiin jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä perjantaina 20.6. Aiemmin 88 lajia sisältäneessä luettelossa on nyt tehdyn lisäyksen jälkeen yhteensä 114 lajia.

Uusina kasvilajeina luetteloon lisättiin parkkiakaasia, paperimulperio, murattivillakko, idänajokas, näkinpaunikko sekä jo Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa olevat japanintatar, sahalinintatar ja tarhatatar. 

Eläinlajeista luetteloon lisättiin esimerkiksi kaksi kalalajia eli aasianmutakala ja marmorimutakala, kolme nisäkäslajia eli japaninkauris, minkki ja kanadanmajava (eli amerikanmajava) sekä kaksi lintua eli riisimaina ja punaposkibulbuli. 

Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä, joten niiden torjunta on keskeinen keino estää luontokatoa. Torjunnalla estetään myös vieraslajien aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Suomi edistää omalta osaltaan maailmanlaajuisia ja EU-tasoisia luonnon monimuotoisuuden tavoitteita torjumalla haitallisia vieraslajeja.

Haitallisia vieraslajeja koskevat tiukat kiellot ja rajoitukset

Luetteloon lisättyjä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat pääosin voimaan kuluvan kesän aikana. Voimaantulon jälkeen listattuja vieraslajeja ei saa tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta. 

Listattujen lajien mahdollinen koriste- tai akvaariokasvimyynti ei enää ole sallittua eikä myöskään lemmikkieläiminä käytettyjen lajien myynti. Lisäksi yritysten tulee pääsääntöisesti hävittää vanhat listattuja lajeja koskevat varastonsa. Omistajat saavat pitää EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvat lemmikkieläimensä niiden luonnolliseen kuolemaan saakka, mutta omistajan on estettävä eläimen lisääntyminen ja karkaaminen ympäristöön.

Minkkiä sekä kanadanmajavaa koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Suomi käyttää minkkiä koskevan siirtymäajan hyväkseen hakeakseen eduskunnan tahtotilan mukaisesti poikkeuslupaa minkin kasvatuksen jatkamiseksi. Minkki on haitallinen vieraslaji ja sisältyy jo nyt kansalliseen vieraslajiluetteloon. Sitä myös torjutaan useilla vieraspienpetohankkeilla.

EU:n antaman asetuksen mukaan jäsenvaltioilla on oltava käytössään tehokkaita toimenpiteitä laajalle levinneiden haitallisten vieraslajien hallitsemiseksi ja torjumiseksi 18 kuukauden kuluessa EU:n vieraslajiluettelon täydentämisen voimaantulosta. Suomessa toimenpiteiden tarkastelu ja valmistelu alkaa syksyllä.

Alkuperäislajia euroopanmajavaa suojellaan kanadanmajavalta sekä tatarkasvilajien leviäminen estetään

Haitallisen vieraslajin kanadanmajavan (Castor canadensis) lisäksi Suomessa esiintyy harvempilukuinen euroopanmajava (Castor fiber), joka kuuluu alkuperäiseen lajistoomme. Euroopanmajava on Suomessa silmälläpidettävä laji, ja se sisältyy EU:n luontodirektiiviin. Suomessa kanadanmajavan ja euroopanmajavan kantojen hoitoa koskevaa suunnitelmaa jo toteutetaan, ja Suomi jatkaa sen mukaisia toimenpiteitä edelleen. Toimenpideohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta elinvoimaiseksi, mikä vastaa EU:n tavoitteita. 

EU:n vieraslajiluetteloon lisätyt tatarkasvilajit ovat kotoisin Itä-Aasiasta, josta niitä on viety ympäri maailmaa puutarhoihin koristekasveiksi. Suomessa isojen tatarlajien esiintymät ovat keskittyneet etenkin Etelä-Suomen taajamiin ja haja-asutusalueille. Kookkaat tattaret ovat voimakkaita kilpailijoita, eikä niiden muodostamissa kasvustoissa juuri kasva muita lajeja. Leviäminen uusiin kasvupaikkoihin on estettävä ja erityisesti huolehdittava, ettei maavarren ja juuren palasia sisältävää maa-ainesta siirretä uusille alueille, eli leviämisen estämiseksi on oltava erityisen huolellinen kasvijätteen käsittelyssä. 

Haitallinen laakamato leviää Suomeen tuotujen kasvintaimien mukana – havainnot ensiarvoisen tärkeitä

Uusi EU-luetteloon sisällytetty haitallinen vieraslaji argentiinanlattana (Obama nungara) on Etelä-Amerikasta Eurooppaan levinnyt laakamato, joka leviää esimerkiksi kauppapuutarhatuotteiden mukana maasta toiseen. Ensihavainto Suomessa argentiinanlattanasta tehtiin huhtikuussa 2025 Belgiasta tuoduista havutaimista, jotka kuitenkin nopeasti hävitettiin.

Lajia voi edelleen tulla maahan puutarhakasvien mukana, ja siksi maahantuotujen taimien tarkkailu on avainasemassa lajin leviämisen ehkäisemisessä. Jos lajin yksilöitä havaitaan Suomessa, niistä pyydetään ilmoittamaan välittömästi vieraslajit.fi-havaintolomakkeen kautta valokuvineen. Argentiinanlattana on maata pitkin ryömivä peto, joka käyttää ravintonaan lieroja, kotiloita ja muita maaperässä eläviä selkärangattomia ja saattaa vähentää saalislajiensa yksilömääriä vaikuttaen ravinteiden kiertoon ja koko ekosysteemin toimintaan.

Kaikki luetteloon lisätyt uudet 26 lajia voi tarkistaa Vieraslajit.fi-sivustolta.

Linkkejä haitallisista vieraslajeista: 
Vieraslajit.fi
Vieraslajisäädökset
EU:n vieraslajiluettelo
Suomen majavakantojen hoito ja hallinta - Euroopanmajavakannan hoito-ohjelma ja kanadanmajavan levinneisyyden hallintaohjelma

Lisätietoja:
Johanna Niemivuo-Lahti, ympäristöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 259
Karin Cederlöf, hallitussihteeri, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 063