Nuorten ruokavalinnat syntyvät arjessa

Kun katson omaa kaveriporukkaa, huomaan nopeasti, miten paljon ruoka kuuluu arkeen, ja samalla, miten vähän siitä oikeasti keskustellaan. Valinnat tehdään usein nopeasti ja syödään sitä, mikä on halpaa, helppoa ja tuttua. Harvemmin pysähdymme miettimään, mistä ruoka tulee tai millaisia vaikutuksia sillä on omaan terveyteemme tai ympäristöön.

Kyse ei ole siitä, etteikö ruoka kiinnostaisi. Pikemminkin tuntuu, että luotettavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa on vaikea erottaa kaiken muun ruokapuheen seasta.

Tieto jää helposti pintapuoliseksi

Keskusteluissa kavereiden kanssa huomaan usein, että tieto ruuasta on pirstaleista. Joku on nähnyt videon somessa, toinen kuullut mielipiteen tutulta. Harva ehtii tai jaksaa perehtyä asioihin syvemmin, kun arki täyttyy opiskelusta, töistä ja muusta elämästä. Sama ilmiö nousi esiin myös Nuorten ruokaraadissa, johon osallistuin noin neljänkymmenen muun nuoren kanssa vuoden 2025 lopulla.

Nuorten ruokaraati laati kannanoton kansalliseen ruokastrategiaan. Kannanotossa todetaan, että nykyisessä tietotulvassa luotettavaa ja tutkittua tietoa on vaikea erottaa virheellisestä.

Silti kiinnostus herää nopeasti, jos asia tuodaan esiin selkeästi ja ilman syyllistämistä. Nuorten ruokaraadin osallistujien kanssa keskustelimme esimerkiksi kasvisruuasta, ruuan hinnasta ja siitä, miksi terveellinen syöminen tuntuu välillä vaikealta. Moni haluaisi tehdä parempia valintoja, mutta kokee, ettei oikein tiedä mistä aloittaa.

Some ohjaa huomaamatta

Omassa kaveriporukassani sosiaalinen media vaikuttaa ruokavalintoihin enemmän kuin usein myönnetään. Trendit, ruokahaasteet ja vaikuttajien mielipiteet leviävät nopeasti ja jäävät mieleen. Jos joku tuttu vaikuttaja puhuu jonkin ruuan puolesta, se tuntuu läheisemmältä kuin virallinen suositus. Nuorten ruokaraati nosti sosiaalisen median keskeiseksi nuorten ruokakäyttäytymistä ohjaavaksi välineeksi.

Sosiaalinen media tarjoaa myös suuren mahdollisuuden. Jos luotettavaa tietoa tuotaisiin nuorille tutuissa kanavissa, selkeästi ja konkreettisesti, se voisi oikeasti vaikuttaa. Erityisesti aidot esimerkit, kuten viljelijöiden tai ruoka-alan ammattilaisten arki, tekisivät ruokajärjestelmästä ymmärrettävämmän.

Koulu vaikuttaa ruokasuhteeseen

Kun mietin omaa ja kavereideni suhdetta ruokaan, koulu nousee usein esiin. Kouluruoka on  osa maksutonta perusopetusta ja tärkeä osa arkea, mutta harvoin kaverini yhdistävät sitä  keskusteluun terveydestä, ympäristövaikutuksista tai ruuan alkuperästä. Ruoka vaan kuuluu koulupäivään, ilman että sen merkitystä mietitään sen enempää. Se joko syödään tai jätetään syömättä.

Nyt huomaan, että ne, joilla on paremmat ruuanlaittotaidot ja enemmän ymmärrystä ruuasta, syövät usein monipuolisemmin. Tämä kertoo siitä, miten tärkeää ruokakasvatus on jo varhaisessa vaiheessa.

Hinta ohjaa valintoja voimakkaasti

Yksi asia, josta puhumme kavereiden kanssa paljon, on ruuan hinta. Kun budjetti on tiukka, hinta ratkaisee usein enemmän kuin terveys tai ympäristö. Terveellinen ruoka koetaan helposti kalliiksi, vaikka se ei aina sitä olisi.

Jos terveelliset vaihtoehdot olisivat edullisempia ja helpommin saatavilla, uskon monen valitsevan ne mieluummin. Kyse ei ole haluttomuudesta, vaan siitä, millaiset valinnat arjessa ovat realistisia. Kun parempi vaihtoehto on myös helpoin vaihtoehto, se tapahtuu luonnollisesti.

Kokemuksia Nuorten ruokaraadista

Nuorten ruokaraatiin osallistuminen teki näkyväksi sen, etteivät omat havaintoni nuorten arjesta ole yksittäisiä, vaan osa laajempaa ilmiötä. Keskustelut muiden nuorten kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että halu tehdä parempia ruokavalintoja on olemassa, mutta tiedon puute, hinta ja arjen kiireet ohjaavat valintoja voimakkaasti. Ruokaraati antoi myös kokemuksen siitä, että nuorten näkemyksillä on merkitystä ja että niitä voidaan tuoda osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Osallistuminen lisäsi omaa ymmärrystäni ruokajärjestelmästä ja vahvisti ajatusta siitä, että muutokset syntyvät parhaiten silloin, kun tieto, arjen todellisuus ja nuorten ääni kohtaavat.

Kangze Wu, Nuorten ruokaraadin jäsen, Etelä-Tapiolan lukion oppilas

Blogia kommentoi sen valmisteluvaiheessa Nuorten ruokaraadin jäsen Minttu Gomez.

Lisätietoa Nuorten ruokaraadista

Nuorten ruokaraati järjestettiin osana maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen ruokastrategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman valmistelutyötä. Raadin tavoitteena oli tuoda nuorten näkemykset ja ideat osaksi ruokastrategian valmistelua. Raadin toteuttivat Suomen ympäristökeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja Sitra. Nuorten ruokaraadista voit lukea lisää hankkeen sivuilla.
Tutustu myös Nuorten ruokaraadin kannanottoon kansallisesta ruokastrategiasta täällä.