Heinäkuussa 2024 Euroopan komission jatkava puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli Euroopan Parlamentille poliittiset suuntaviivat uudelle komissiolle kaudelle 2024–2029.

Valitettavasti edelleen epävakaa maailmanpoliittinen tilanne heijastuu arkeemme monin tavoin; talous sakkaa, ympäristöä vahingoittavat toimet jatkuvat ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy. ihmiset ovat huolissaan tulevaisuudesta, eikä yksinkertaisia ratkaisuja ole. Suuntaviivoissa liputetaan vahvasti eurooppalaisuuden ja Euroopan demokraattisen ytimen puolesta.

Puolustus ja turvallisuus. Kestävä vauraus ja kilpailukyky. Demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Edelläkävijä maailmassa, tulostentekijä Euroopassa. Tässäpä tavoiteltavaa.

Yksinkertaistettuna nämä painopistealueet ja niiden alla määritellyt kohdennetut ja yhteiset tavoitteet vuoteen 2030 saakka (ja senkin jälkeen) antavat kehykset Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja yhtenäisyyden varmistamiseksi; ilmastotavoitteita, puhtaan energiankäytön lisäämistä, vihreän kehityksen ohjelmaa ja luontokadon pysäyttämistä unohtamatta. 

Mitä tämä sitten tarkoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kannalta? Ihan kaikkea, sillä suuntaviivoissa nostetaan tutkimus ja innovointi EU:n talouden keskiöön ja tämä on hyvä muistaa nyt kun EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä MFF:sta neuvotellaan. Komission tarkoituksena on lisätä tutkimusrahoitusta ja keskittää sitä tieteelliseen huippuosaamiseen, vaikuttavaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen sekä disruptiiviseen innovointiin. Laaja Euroopan biotieteiden strategia tukee vihreää ja digitaalista siirtymää sekä korkean lisäarvon teknologioita, myös bioteknologiaa. Tämä ei voi tapahtua pelkästään julkisin varoin vaan uusi komissio tulee edistämään voimakkaasti uusia julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia. Liiketoimintojen edistäminen ja investointien kirittäminen on välttämätöntä Euroopan kestävän vaurauden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Näillä tavoitteilla päästään suoraan klusteri 6 -työohjelman ytimeen, sisältyyhän klusterin alaan niin ruoka, ympäristö, biotalous, luonnonvarat kuin maatalouskin. Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten paikallisten elintarvikkeiden saatavuus samoin kuin elintarvikeomavaraisuus tulee turvata, ilmastonmuutokseen sopeutua ja varautua, uusiomateriaalille löytää markkinoita, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäyttää, vesiturvallisuutta vahvistaa… Lista on pitkä ja tutkimustarpeita paljon.

Poliittisten suuntaviivojen tavoitteita on huomioitu suoraan vuoden 2025 klusteri 6 -hakuohjelman eri destinaatioiden taustateksteissä ja/tai uusina hakuaiheina. Erityisen keskeisinä painotuksina ovat ”Elämänlaadun turvaaminen: elintarviketurva, vesi ja luonto” sekä ”Uusi suunnitelma Euroopan kestävän vaurauden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi”. Nämä sisältävät useita uusia (ja vanhojakin) strategia- ja toimintaohjelma-aloitteita, esimerkiksi “European Ocean Pact”, ”European Water Resilience Strategy”, “Circular Economy Act” ja ”European Climate Adaptation Plan”, joita on huomioitu uusissa teksteissä ja hakuaiheissa. 

Tuleva metsäkumppanuus avaa uusia mahdollisuuksia kehittää edelleen metsien ja kestävän metsätalouden menetelmiä ja osaamista. Osaamisvaje useallakin eri sektorilla on tunnistettu asiaksi, johon tulee tarttua. Perustettavassa osaamisunionissa keskitytään investointeihin, aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä osaamisen ylläpitoon. Tässä myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on iso rooli.

Kirjoittaja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja oikeusyksikössä