Aikaisemman hallituksen luomuohjelman tavoitteena on ollut lisätä luomutuotteiden käyttöä 20 prosenttiin julkisista elintarvikehankinnoista. Luonnonvarakeskuksen kesällä julkaiseman maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksen mukaan luomuruuan myynti kasvaakin Suomessa tasaista vauhtia. Myös uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kasvattaa suomalaisen luomun osuutta ruuantuotannossa ja elintarvikejalostuksessa sekä kotimaan kulutuksessa, että elintarvikeviennissä. Odotus luomun osuuden lisäämisestä kohdistuu luonnollisesti myös julkisiin ruokapalvelutoimijoihin.

Tänä päivänä julkisissa ruokapalveluissa yleisimpiä luomutuotteita ovat rasvaton maito, piimä, hiutaleet, leipä sekä hedelmät. Myös perunaa, juureksia, vihanneksia, marjoja ja pastaa sekä härkäpapua ja hernettä käytetään luomuna. Monelle tuotteelle olisi enemmän kysyntää, kuin on tarjoajia. Näin kertovat ruokapalveluyritykset, joita olen kuluneen vuoden aikaan tavannut.

Toisaalta aina kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ateriapalvelujen olisikin entistä aktiivisemmin kerrottava tarpeistaan ja toiveistaan tuottajille, esimerkiksi sopivasta pakkauskoosta ja tuotteen jalostusasteesta. Tuottajien olisi puolestaan osattava kertoa tuotteistaan ja kehitettävä tarjontaa ja jalostusastetta suurkeittiöille sopivaksi. Yhteistyö olisi nähtävä kiinnostavana mahdollisuutena puolin ja toisin.

Luomutuotteiden käyttöä ateriapalveluissa on viime vuosina edistänyt EU:n koulumaito- ja hedelmätuki. Tukea voi hakea koulun ja varhaiskasvatuksen ruokailuissa tarjoiltavalle rasvattomalle maidolle ja tietyille maitotuotteille, hedelmille, marjoille, juureksille ja vihanneksille. Luomutuotteille on viime vuosina maksettu korotettua tukea, mikä on lisännyt etenkin luomumaidon käyttöä. Tuki säilyy jatkossakin luomutuotteilla suurempana, mikä on omiaan kannustamaan kuntia valitsemaan luomutuotteita tarjottimelleen.

Sain kevään aikana tutustua muutaman ruokapalvelutoimijan luomutuotteiden käyttöön. Salon kaupungin ruokapalvelut ovat lisänneet luomun osuutta merkittävästi viimeisen parin vuoden aikana. Tästä tunnustuksena he voittivat viime vuonna luomun käytön Suomen mestaruuden, luomuosuuden elintarvikekiloista ollessa reilu 10 prosenttia. Käytössä ovat muun muassa kotimainen luomumaito, -leipä, ja -hiutaleet. Salossa kiinnostavat jatkossa myös luonnonmukaisesti viljelty persilja, kesäkurpitsa, kaali, lehtisalaatti, tomaatti ja kurkku, mielellään lähellä tuotettuna.

Myös keskisuomalaisen Muuramen ruokapalvelussa luomun ja paikallisen ruuan käyttö on sydämen asia. Luomuna tarjotaan muun muassa maitoa, piimää, leipää ja härkäpapua sekä satunnaisesti muita tuotteita.

Luomun korkeampi kilohinta ei ole ollut käytön este, kun ruokalistasuunnittelulla on haettu muualta tarvittava säästö.

Luomua käytetään myös isommassa mittakaavassa. Palvelukeskus Helsingin päiväkotien keittiöt ovat Portaat luomuun -ohjelman neljännellä tasolla, mikä merkitsee kahdeksaa merkittävää raaka-ainetta pysyvästi luomutuotteina. Luomun osuus ruoasta on noin 20 prosenttia. Päiväkodeissa tarjotaan luomuna muun muassa maitoa, piimää, jogurttia, puurohiutaleita, ohrasuurimoita ja hedelmiä.

Naapurimaassamme Ruotsissa luomuun uskotaan vahvasti, julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankinnoissa tavoitellaan 60 prosentin luomuosuutta vuoteen 2030 mennessä. Jo tällä hetkellä luomun osuus on kunnissa keskimäärin 38 prosenttia. Tähän meillä on vielä matkaa, vaikka luomun käyttö vuosittain Suomessa lisääntyykin. Suomessakin tuotteiden laatu, turvallisuus ja ympäristövaikutukset kiinnostavat julkisten ruokapalveluiden asiakaskuntaa ja luomun brändi on arvostettu. Luomutuotteet ovat ruokapalveluille yksi mahdollisuus vastuullisuuden lisäämiseksi ja näkyväksi tekemiseksi julkisissa elintarvikehankinnoissa.

Auli Väänänen
erityisasiantuntija
@hankintalahetti