Hyppää sisältöön
Media

Siipikarjan mykoplasmatartuntojen vastustaminen rajoitetaan kaupallisiin toimijoihin

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 6.7.2016 16.36
Tiedote

Vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta on muutettu siten, että siipikarjalla esiintyvää M. gallisepticum-tartuntaa ja M. meleagridis-tartuntaa vastustetaan ainoastaan vähintään 100 kanaa, broileria tai kalkkunaa pitävissä pitopaikoissa. Tautien vastustaminen pienemmissä pitopaikoissa lopetetaan. Asetus tulee voimaan 1.8.2016.

Siipikarjan Mycoplasma gallisepticum-tartuntaa todettiin ensimmäisen kerran etupäässä harrastustarkoituksessa pidetyillä koriste- ja maatiaiskanoilla Suomessa keväällä 2015. Tutkimalla arkistonäytteitä on osoitettu, että tartuntaa on ollut harrastelinnuilla ainakin vuodesta 2011 lähtien ja että se on luultavasti levinnyt laajalle. Kalkkunoiden M. meleagridis -tartunta on vastaavanlainen tauti kalkkunoilla. Sitä ei toistaiseksi ole todettu Suomessa, mutta sen maahantuloa ei voida valvoa harrastelintujen maahantuonnin yhteydessä.

Taudin leviämisen estäminen harrastelinnuilla olisi edellyttänyt laajaa selvitystä sen levinneisyydestä sekä säännöllistä valvontaa tartunnan saaneissa pitopaikoissa. Selvitystä ja valvontaa ei olisi ollut mahdollista järjestää nykyisillä viranomaisresursseilla, koska harrastepitopaikkojen lukumäärä on suuri. Maatiaiskanoilla on myös usein luontaista vastustuskykyä tartuntaa vastaan, jolloin ne eivät mainittavasti kärsi siitä.

Vastustusta kuitenkin jatketaan kaupallisissa yksiköissä, koska pitopaikat ovat usein suuria, jolloin tartunnasta aiheutuu huomattavia taloudellisia menetyksiä yksittäiselle tartuntapitopaikalle. Kaupallisia toimijoita myös valvotaan säännöllisesti, jolloin pitopaikkojen tautitilanne on tiedossa eikä valvonnasta tule lisäkustannuksia. 

Mykoplasma on bakteeri, joka aiheuttaa hengitystietulehduksia siipikarjalle. Tauti voi esiintyä akuutissa tai kroonisessa muodossa. Taudin akuutti muoto ilmenee hengitystieinfektiona varsinkin nuorissa linnuissa. Taudin krooniselle muodolle tunnusomaista ovat ylempien hengitysteiden oireet kuten nuha ja aivastelu, silmätulehdukset, poskionteloiden tulehdus erityisesti kalkkunoilla sekä muninnan lasku jalostus- ja munintakanaloissa. Siipikarjan mykoplasma ei tartu ihmiseen.

Eläintautien mikrobikantojen toimittamiseen uusia määräyksiä

Samassa yhteydessä on muutettu eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta annettua asetusta siten, että hyväksytyn laboratorion tulee toimittaa kaikkien laboratoriossa eristettyjen, vastustettavia eläintauteja aiheuttavien mikrobien tai loisten kannat Elintarviketurvallisuusvirastoon jatkotutkimuksia tai säilyttämistä varten. Asetukseen on myös lisätty 33 ilmoitettavaa eläintautia, joiden vahvistamisen yhteydessä laboratorion on toimitettava mikrobin tai loisen kanta Elintarviketurvallisuusvirastoon.

Muutoksen taustalla on tarve seurata vastustettavien eläintautien kantojen kehittymistä ja varmistaa hyväksyttyjen laboratorioiden tekemien eristysten oikeellisuus. Elintarviketurvallisuusvirasto toimii vastustettavien eläintautien kansallisena vertailulaboratoriona eläintautilain nojalla.

Nykyisessä asetuksessa määrätään toimitettavaksi kansalliseen vertailulaboratorioon mikrobien kannat neljästä eläintaudista, joista eläintautilain nojalla vastustettavia ovat vain salmonellatartunnat. Tähän asti ei ole hyväksytty laboratorioita tutkimaan muita vastustettavia eläintauteja, mutta on todennäköistä, että tällaisia laboratorioita tullaan hyväksymään jatkossa.

Myös tämä asetus tulee voimaan 1.8.2016.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, puh. 0295 16 2361, kajsa.hakulin@mmm.fi

Eläimet ja kasvit Kimmo Tiilikainen Maa- ja metsätalousministeriön asetus Ruoka ja maatalous