Alue- ja kuntatoimijat toivovat kansalliselta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmalta selkeyttä ja tukea paikalliselle sopeutumistyölle

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma uudistetaan tänä vuonna, ja se tulee ohjaamaan Suomen sopeutumistoimia vuoteen 2030 asti. Valmistelua on tehty ja tehdään laajassa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Alue- ja kuntatoimijoiden kanssa asiasta keskusteltiin 20. kesäkuuta.

Tilaisuudessa keskusteltiin pienryhmissä muun muassa erilaisiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin sekä sopeutumistoimiin ja niiden seurantaan liittyvistä tietotarpeista ja käytänteistä. Keskustelussa pyrittiin lisäksi tunnistamaan tehokkaita ohjauskeinoja ja tiedon jakamisen verkostoja. Hyvinvointialueiden tuleva rooli alueellisessa sopeutumistyössä herätti myös paljon keskustelua.

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siten myös sopeutumistarpeet riippuvat merkittävästi muun muassa alueiden maankäytöstä sekä elinkeino- ja väestörakenteesta", kertoo erityisasiantuntija Karoliina Pilli-Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä. Esimerkiksi kuumat ja kuivat kesät aiheuttavat hyvin erilaisia vaikutuksia kaupungeissa ja maaseudulla. Myös taloudelliset resurssit vaikuttavat Pilli-Sihvolan mukaan siihen, miten ilmastonmuutoksen riskit realisoituvat eri puolilla Suomea ja siihen, miten niitä voidaan pienentää. 

Yhteenvetokeskustelussa pienryhmät esittelivät näkemyksensä siitä, mitä asioita sopeutumissuunnitelman valmistelutyössä olisi hyvä tarkastella. Tärkeinä näkökulmina mainittiin muun muassa:

• Alueiden ja kuntien huoltovarmuus ja kriisinsietokyky muuttuvassa ilmastossa
• Maakuntien elinkeinorakenteeseen pohjautuviin riskeihin varautuminen
• Avoin data ja keskitetyt tietolähteet sopeutumisen seurannan tukena
• Alueellisen tai maakuntatason kokonaiskuvan muodostaminen sopeutumistarpeista ja -toimista
• Hyvinvointialueiden kytkentä osaksi sopeutumistyötä

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) valmistelusta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on vuoden mittaan keskusteltu myös ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä, tutkijoiden kanssa keväällä järjestetyissä tiedesparraustyöpajoissa sekä kesäkuun alun nuorten digiraadissa. Valmistelutyön tueksi on lisäksi järjestetty kaksi barometrikyselyä. Sidosryhmiltä on saatu näkökulmia sekä suunnitelman vision että sen päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstämiseen.

Viralliselle lausuntokierrokselle suunnitelma on lähdössä tulevana syksynä.

Vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) valmistelua varten on nimetty maa- ja metsätalousministeriön (MMM) johdolla työskentelevä yhdeksän ministeriön edustajista koostuva työryhmä. Ryhmän tukena toimii sihteeristö, johon osallistuu asiantuntijoita MMM:stä, Ilmatieteen laitoksesta, Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Väylävirastosta sekä ELY-keskuksesta. Myös nykyisen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä osallistuu valmisteluun. Valmistelun etenemistä voi seurata MMM:n hankeikkunassa.  

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:

• Karoliina Pilli-Sihvola, erityisasiantuntija, 0295162100, karoliina.pilli-sihvola(at)gov.fi  (tavattavissa 22.7. asti)
• Kirsi Mäkinen, neuvotteleva virkamies, 0295162104, kirsi.makinen(at)gov.fi (tavattavissa 1.8. alkaen)