Itämeren vesiviljely muuttuu: Tuotanto ylös ja kuormitus alas

maa- ja metsätalousministeriö

5.10.2011 10.26

Tiedote -

Viljellyn kalan tuotantoa voidaan lisätä huomattavasti jos tuotantolaitosten sijainti suunnitellaan niin, että ympäristö- ja elinkeinotavoitteet sovitetaan yhteen. Samalla vähennetään toiminnan ympäristövaikutuksia. Tätä mieltä ovat lukuisat asiantuntijat, jotka pohtivat vesiviljelyn kehittämiskeinoja alan kansainvälisessä konferenssissa Säätytalolla Helsingissä 4-5.10.2011.

Konferenssin järjestivät Pohjoismaiden ministerineuvosto, maa- ja metsätalousministeriö sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Euroopan riippuvuus kalan tuonnista kasvaa koko ajan. Suomessa kehitys on ollut vielä nopeampaa. Vain 20 vuotta sitten lähes kaksi kolmannesta syömästämme kalasta oli kotimaista, nyt enää neljännes. Asiantuntijoiden mukaan kasvaneeseen kalan kysyntään voidaan vastata vesiviljelytuotannon kestävällä kasvattamisella.

Vesiviljelyn tulevaisuuden tukeva perusta muodostuu neljästä kulmakivestä: ekologinen tehokkuus, taloudellinen kannattavuus, yhteisöllinen hyväksyttävyys sekä houkuttelevuus elinkeinona. Uudenlainen lähestymistapa toimialan kehittämiseen varmistaa tuotannon ekologisen kestävyyden sekä luo edellytyksiä sen kannattavuudelle. Yksi tällainen konkreettinen keino on tuotannon sijainninohjaus, jonka avulla voidaan määrittää alueet, jotka soveltuvat hyvin vesiviljelyyn ja jossa suurempi tuotanto aiheuttaa vähemmän haittaa.

Itämeren suurin ongelma on ravinnekuormitus. Vesiviljely on pieni osatekijä kuormitusongelmassa, mutta tulevaisuudessa se voi olla keino parantaa Itämeren tilaa. Kalastus on tehokas tapa poistaa vesistöön joutuneita ravinteita, mutta kaikelle kalastetulle kalalle ei löydy menekkiä ihmisravinnoksi. Tätä kalaa voidaan käyttää raaka-aineena mm. kalanrehuissa. Kalojen viljely Itämerirehulla tuottaa arvokalaa ruokapöytiin ja vähentää samalla merestä ravinteita.

Konferenssin yhteydessä 6.10.2011 pidettävä erillinen tilaisuus käsittelee kiertovesiviljelyä. Tämä uusi tuotantotekniikka säästää vettä ja ravinteita, ja tekninen kehitys avaa koko ajan uusia mahdollisuuksia. Suomessa kiertovesitekniikalla viljellään mm. sampea, siikaa ja kuhaa.

Aquaculture Forum: http://www.rktl.fi/english/economics_and_society/aquaculture_forum/

Lisätietoja:
tutkimusjohtaja Riitta Rahkonen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 040 153 77 62
tutkimuspäällikkö Asmo Honkanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 040 529 36 99
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0400 392 011

Jari Koskinen