Aluetalous- ja työllisyysvaikutusten jälkiarvioinnin mukaan Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteillä on vaikutettu myönteisesti tasapainoiseen aluekehitykseen sekä työpaikkavaikutuksina että aluetalouteen syntyvällä kerrannaisvaikutuksella. Arvioinnissa esitetään myös suosituksia tulevan rahoituskauden politiikkatoimien kehittämiseksi.

Vuosina 2014–2024 maaseutuohjelmalla on luotu uusia työpaikkoja, kehitetty yritystoimintaa ja parannettu työllistymisen edellytyksiä. Näin on konkreettisesti tuettu maaseutualueiden työllisyysasteen nousua. Samalla ohjelma on auttanut lieventämään maaseudun rakennemuutosten, kuten koulutusmahdollisuuksien heikentymisen, kielteisiä vaikutuksia.  

Yritysrahoituksella merkittävä rooli yritysten kasvussa ja työllisyydessä

Maaseutuohjelman yritysrahoitus on vaikuttanut myönteisesti aluekehitykseen sekä suorien työpaikkavaikutusten että aluetalouden kerrannaisvaikutusten kautta. Kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan 1,5-kertaiset, kun kerrannaisvaikutukset huomioidaan. Rahoitus on kohdentunut monipuolisesti eri toimialoille, elintarvikkeiden jalostuksesta palvelusektoriin.

Yritysrahoituksella on ollut keskeinen rooli yritysten kasvussa ja työllisyyden edistämisessä. Vaikka maaseudun yritysten osuus kaikista yrityksistä on hieman laskenut, pienten kasvuyritysten osuus on pysynyt vakaana, noin 25 prosentissa. Talouden matalasuhdanteessa ohjelman merkitys on korostunut, sillä se on tasannut alueellisia eroja yritystoiminnan kehityksessä.  

Jälkiarvioinnin mukaan yritysrahoituksen vaikutus työllisyyteen on merkittävä ja sen avulla on luotu yli 5000 uutta työpaikkaa. Yritysrahoituksen liikevaihtovaikutus vuosina 2018–2023 oli yhteensä noin 1 500 miljoonaa euroa. Ohjelman 75 prosentin työllisyysastetavoite saavutettiin. Maaseutuohjelman eri toimista on syntynyt seurantatietojen mukaan kaikkiaan noin 15 000 työpaikkaa ohjelmakauden aikana. 

Maatalouden investoinnit ja investointituki lisäävät maaseutualueiden työllisyyttä sekä suorien että välillisten vaikutusten kautta. Investoinnit lisäävät työpaikkoja maataloudessa ja sen oheisaloilla, kuten teollisuudessa, kaupassa ja jalostuksessa, ja auttavat samalla säilyttämään työpaikkoja myös pitkällä aikavälillä. Investointitukea saaneilla tiloilla yrittäjätulo, liikevaihto ja kannattavuus ovat keskimäärin kasvaneet, ja erityisesti suuret kotieläintilat työllistävät muuta sektoria enemmän. Samaan aikaan tuotannon keskittyminen yhä suuremmille tiloille sekä automaatiota ja uutta teknologiaa hyödyntävät investoinnit voivat vähentää työvoiman tarvetta. Maaseutualueilla työvoiman saatavuus on monin paikoin haastavaa, mikä osaltaan vauhdittaa investointeja ratkaisuihin, jotka keventävät työmäärää ja parantavat tuottavuutta.

Hanketuet paransivat maaseudun hyvinvointia ja arkea

Paikallinen kehittäminen eli Leader-toiminta on ollut laajaa, ja se on tavoittanut kaikki maaseutualueet. Kehittämishankkeissa toteutunut talkootyö on osoitus osallistumisaktiivisuudesta. Sen lisäarvo korostuu myös paikallisten toimijoiden osallisuuden ja toimintavalmiuksien vahvistumisena.  

Maaseudun palveluja parantavat hankkeet ovat tukeneet arjen sujuvuutta ja mahdollistaneet työn vastaanottamisen tai oman työn harjoittamisen maaseudulla – viljelijänä, yrittäjänä, etätyöntekijänä tai itsensä työllistäjänä. Ohjelmalla on voitu vahvistaa erityisesti sellaisia palveluja, jotka ovat jo ennestään olleet kohtuullisella tasolla, kuten laajakaista, vesihuolto ja liikuntapaikat. Näin on varmistettu, etteivät palvelut heikkene ja että niitä on tarjolla myös kuntakeskusten ulkopuolella.

Laajakaistayhteydet rakennettu enimmäkseen maaseuturahoituksella

Maaseutuohjelmalla on ollut keskeinen rooli nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisessa harvaan asutulla maaseudulla, jonne markkinatoimijat eivät ole ulottaneet palveluitaan.  

Maaseutuohjelmalla on ollut ratkaiseva rooli nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisessa harvaan asutuille alueille, joille markkinatoimijat eivät ole ulottaneet palveluitaan. Koska markkinaehtoinen rakentaminen ei ole edennyt eikä kansallista rahoitusta ole ollut riittävästi, suurin osa yhteyksien lisääntymisestä on maaseutuohjelman ansiota. Laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen on siten ollut tärkeä rakenteellinen parannus myös maaseudun elinkeinoelämälle. 

Ohjelman rahoituksella on rakennettu valokuituyhteydet noin 20 000 kotitaloudelle ja yli 8 800 kilometriä verkkoa vuosina 2014–2023. Tavoite tieto- ja viestintäteknologian käytön lisäämisestä saavutettiin.

Suosituksia uudistaa politiikkavälineitä seuraavalle rahoituskaudelle

Arvioinnin mukaan tavoitteet elinkeinorakenteen monipuolistamisesta, yritysten perustamisesta ja kehittämisestä sekä työpaikkojen lisäämisestä toteutuivat hyvin. Yritystukia suositellaan jatkossakin keskeiseksi maaseudun kehittämisen välineeksi. Lisäksi arviointi korostaa tarvetta suunnitella politiikkavälineitä talouden rakenteita uudistavaan suuntaan ja räätälöidä tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimia eri maaseutualueiden tarpeisiin. Myös vahvempaa panostusta maaseudun osaavan työvoiman turvaamiseen suositellaan, koska osassa maatiloja ja muita maaseudun yrityksiä elinkeinotoiminnan kehittäminen ja yrityksen laajentaminen tyrehtyy osaavan työvoiman puutteeseen. 

Köyhyyden vähentämiseen tähtäävät toimet ovat olleet oikeansuuntaisia: maaseudun köyhyysaste on laskenut suhteessa kaupunkeihin. Arvioinnissa suositellaan, että jatkossa keskitytään entistä enemmän koetun hyvinvoinnin parantamiseen, sillä kehittämishankkeilla voidaan lisätä palvelujen saavutettavuutta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. 

Jälkiarviointi kattaa 1 653 miljoonan euron julkisen tuen. Maatalouden investointitukea on myönnetty noin 555 miljoonaa euroa, yritysrahoitusta noin 452 miljoonaa euroa ja kehittämishakkeisiin noin 646 miljoonaa euroa. Yritysrahoituksessa edellytetään myös yksityistä rahoitusosuutta. Leader-toiminnan eli paikallisen kehittämisen julkisesta rahoituksesta 20 prosenttia kuntarahoitusta. Kehittämishankkeissa on tehty merkittävä määrä talkootyötä – yli 3, 75 miljoonaa tuntia eli noin 518 000 työpäivää, joista Leader-hankkeiden osuus oli 90 prosenttia. Arvioinnissa esitetään myös suosituksia tulevaisuuden politiikkatoimista.  
Arvioinnissa tarkasteltiin yritys- ja hanketukien vaikutuksia pienyritysten monipuolistamiseen, perustamiseen ja kehittämiseen sekä työpaikkojen luomiseen. Lisäksi arvioitiin paikallisen kehittämisen (Leader), tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden ja laadun parantamisen tavoitteita. Arvioinnin toteuttivat Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto.
 
Tutustu tarkemmin analyysiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimenpiteiden aluetalous- ja työllisyysvaikutuksista 
 
Lisätiedot: 
Sanna Sihvola 
maaseudun kehittämisyksikön päällikkö 
Puh. 029 5162264 
sanna.sihvola@gov.fi 
 
Eero Pehkonen 
Neuvotteleva virkamies, arviointi 
Puh. +358 29 5162217 
eero.pehkonen@gov.fi 
 
Hilkka Vihinen 
Tutkimusprofessori, arvioinnin toteutus 
Puh. 295326633 
hilkka.vihinen@luke.fi 

Kuva: Riikka Silkala, Maaseutuverkosto