Maataloustukien toimeenpanoasetuksia vahvistettiin
Valtioneuvosto hyväksyi 19. tammikuuta useita asetuksia koskien tämän vuoden alusta alkanutta maatalouden tukikautta. Hyväksytyillä asetuksilla säädellään muun muassa pinta-alaperusteisten tukien myöntämisedellytyksiä, EU:n eläintukien valvontaa sekä ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon tukitasoja.
Useita maatalouden pinta-alaperusteisia tukia myönnetään samoin perusedellytyksin
Valtioneuvoston asetus pinta-alaperusteisten tukien yhteisistä myöntämisperusteista koskee EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia, EU:n osarahoittamia korvauksia (ympäristökorvaukset, luonnonhaittakorvaus ja luomukorvaus) sekä kansallisia kasvintuotannon tukia. Asetus kattaa soveltuvin osin myös Ahvenanmaan tuet.
Uusi asetus sisältää maatalousmaata, maataloustoimintaa, suorien tukien tukikelpoista pinta-alaa, EU:n osarahoittamien korvausten korvauskelpoista pinta-alaa sekä perus- ja kasvulohkoja koskevia säännöksiä. Asetuksessa säädetään myös ojiin, viljelyteknisiin päisteisiin ja hoitokäytäviin, pysyviin nurmiin ja pysyviin kasveihin liittyvistä asioista. Tänä vuonna alkaneella maatalouspolitiikan kaudella korostetaan aktiivista maataloustoimintaa, joka maataloustuotteiden tuotantoaloilla tarkoittaa muun muassa korjuu- ja markkinakelpoiseen satoon pyrkimistä tukevia tarkoituksenmukaisia toimia maatalousmaan ja viljelykasvien hoidossa. Jos rehunurmien satoa ei käytetä maataloustuotteeksi, nurmet on niitettävä kasvukaudella viimeistään 31.8. Päivämäärä on tärkeä monien muidenkin alojen avoimena säilyttämisen takaavan niiton viimeisenä ajankohtana.
Maataloustoimintaa on myös sellaisten alojen hoito, joilla tuotetaan tavoitteellisesti ilmasto- ja ympäristöhyötyjä. Näiden alojen kasvillisuus poikkeaa tuotantoon käytettävistä rehunurmista.
Jos tarkoituksenmukainen ja tavoiteltu maataloustoiminta ei esty, viljelijä voi nostaa lohkolla pohjaveden pintaa lähelle maan pintaa esimerkiksi nurmiviljelyssä. Tällainen kostean alan viljely on nyt mahdollista pinta-alatukijärjestelmissä hiilen sidonnan lisäämiseksi, kunhan ala säilyy maatalousmaana. Tukiin kelpaavalle maatalousmaalle voi istuttaa puita ja pensaita tuulensuojaistutukseksi sellaisille peruslohkon reunoille, jotka eivät rajoitu metsään. Keskimäärin enintään neljä metriä leveät suoja- ja monimuotoisuuskaistat voidaan hyväksyä kasvulohkolle tukihakemuksessa ilmoitetun kasvin tai käyttömuodon pinta-alaan.
Mahdollisuus korvauskelpoisuuden siirtoon lohkolta toiselle laajenee siten, että jatkossa siirto on mahdollista myös aktiiviviljelijän ja maanomistajan välillä, kun lohkot sijaitsevat saman ELY-keskuksen alueella. Asetuksessa säädetään käytäntöjen reunaehdoista.
Jotkin asiat säilyvät samanlaisina kuin vuoden 2022 loppuun päättyneellä maatalouspolitiikan kaudella. Esimerkiksi perus- ja kasvulohkon viljelykasvin alaan voidaan jatkossakin hyväksyä kapeat ojat pientareineen. Viimeinen kylvöpäivä on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta 30.6. Tuki- ja korvauskelpoisen lohkon vähimmäiskoko on 0,05 hehtaaria.
Asetus EU:n eläintukien valvonnasta hyväksyttiin
Asetus koskee tuotantoon sidottuja eläinpalkkioita, eläinten hyvinvointikorvausta ja alkuperäisrotujen tukea ja sillä säädellään näitä tukia koskevista hallinnollisia tarkastuksia, tilavalvonnoista sekä vähennyksistä ja seuraamuksista. Asetus ei sisällä merkittäviä muutoksia nykyisiin käytäntöihin verrattuna.
Hallinnollisilla tarkastuksilla tarkoitetaan muun muassa tietojärjestelmissä tehtäviä tarkastuksia (eläinrekisteritietojen oikeellisuus) ja kunnan käsittelijän tekemiä tarkastuksia (esim. aktiiviviljelijän statuksen ja eläinten hyvinvointisuunnitelman tarkastaminen). Eläinten merkintä- ja rekisteröintisääntöjen noudattaminen on edelleen hyvin tärkeää.
Tilavalvontaan liittyen asetuksella säädetään muun muassa valvottavien tilojen valinnasta ja valvonnan toteuttamisesta. Valvonnat tehdään tukihaun jälkeen kalenterivuoden aikana ja niissä tarkastetaan maatilan kaikki eläimet, muun muassa merkintä- ja rekisteritietojen oikeellisuus, osto- ja myyntikuitit, tavanomainen tuotantotapa ja eläinten hyvinvointikorvauksen tukiehdot.
Asetuksella säädetään vähennysten ja seuraamusten laskentaperusteet. Jos valvonnassa havaitaan enintään kolme yksilöllisesti tunnistettavaa hylättyä eläintä, niin tuki maksetaan hyväksytyn eläinmäärän perusteella; muissa tapauksissa tulee vielä lisäseuraamus.
Maatalouden ympäristökorvausten tukitasot ja ehdot vuodelle 2023 päätettiin
Vuoden alussa käynnistyi uusi yhteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan kausi 2023-2027. Uuteen kauteen liittyy ilmasto- ja ympäristötoimia entistä enemmän korostava niin sanottu vihreä arkkitehtuuri, joka sisältää ehdollisuuden, ekojärjestelmän, ympäristökorvaukset sekä muita maaseudun kehittämisen toimenpiteitä.
Ympäristökorvausten kokonaisuus koostuu ympäristösitoumuksista ja ympäristösopimuksista, yhteensä 15 toimenpiteestä. Ympäristösitoumus ja sen lohkokohtaiset toimenpiteet kohdentuvat aktiiviviljelyyn, ja niiden tavoitteena on maataloustuotannon ympäristökestävyyden parantaminen. Ympäristösopimukset kohdistuvat muulle kuin peltoalalle, ja ne edistävät luonnonhoitoa sekä geenivarojen säilymistä.
Ympäristökorvausten rakenne ei muutu nykyisestä. Korvaus perustuu EU-asetusten mukaisesti kustannuksiin, joita tuensaajalle syntyy, kun hänen toimintansa ylittää lainsäädännön asettamat vaatimukset.
Ympäristökorvauksiin käytetään valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuonna 2023 yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Tukitasot toimenpiteittäin ovat:
Tilakohtainen toimenpide: 45 €/hehtaari peltokasvit, 113 €/hehtaari puutarhakasvit sekä kumina
Maanparannus- ja saneerauskasvit: 190 €/hehtaari
Kerääjäkasvit: 97 €/hehtaari
Kiertotalouden edistäminen: 37 €/hehtaari
Suojavyöhykkeet: 350 €/hehtaari
Turvepeltojen nurmet: 100 €/hehtaari
Valumavesien hallinta: altakastelu 214 €/hehtaari, säätösalaojitus 77 €/hehtaari
Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu: 500 €/hehtaari
Lintupellot: 600 €/hehtaari
Maatalousluonnon ja maisemanhoito:
o 460 tai 610 €/hehtaari arvoluokan mukaan
o 1500 €/hehtaari aitaamiskorvaus
o 2400 €/hehtaari petoaitakorvaus
o 450 €/hehtaari kunnostusraivauskorvaus
Kosteikkojen hoito: 500 €/hehtaari
Alkuperäisrotujen kasvattaminen:
o Suomenhevonen 350 €/ey
o Nauta 683 €/ey
o Kana 1014 €/ey
o Vuohi 350 €/ey
o Suomenlammas 300 €/ey
o muut lampaat 350 €/ey
Alkuperäiskasvien ylläpito: 400 € kasvilajiketta kohden
Ympäristösitoumus tehdään viideksi vuodeksi ja sitoumuksen vähimmäispinta-ala on peltoviljelyssä 5 hehtaaria ja puutarhakasveilla 1 hehtaari. Tuensaajana on aktiiviviljelijä ja toimenpiteitä voidaan toteuttaa korvauskelpoisilla lohkoilla, jotka ovat tuensaajan hallinnassa. Ympäristösopimuksessa tuensaajana voi olla viljelijä, rekisteröitynyt yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö. Lisäksi ympäristökorvauksissa on kaksi toimenpidettä, jotka on tarkoitettu geenivarojen edistämiseen kansallisen geenivaraohjelman koordinaattorin toimesta.
Luonnonmukaisen tuotannon korvausten tukitasot ja ehdot vuodelle 2023 päätettiin
Luonnonmukaisen tuotannon tukeminen on osa maaseuturahoituksen kokonaisuutta. Tukeen on käytettävissä vuonna 2023 yhteensä noin 76 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto vahvisti luonnonmukaisen tuotannon vuoden 2023 korvaustasoksi peltoviljelyssä 160 euroa hehtaaria kohden, avomaanvihannesten osalta 590 euroa hehtaaria kohden ja 130 euroa hehtaaria kohden kotieläintuotannon osalta.
Luonnonmukaisen tuotannon tukemisen tavoitteena on saada markkinoille luonnonmukaisesti tuotettuja laadukkaita elintarvikkeita. Siirtymä luonnonmukaiseen tuotantoon edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesiensuojelua, maaperänhoitoa ja peltoluonnon monimuotoisuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
Sitoumus luonnonmukaisesta tuotannosta tehdään viideksi vuodeksi. Tuensaajana on aktiiviviljelijä, joka on ilmoittautunut luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. Hänellä tulee olla koko sitoumusajan viljelyssä vuosittain vähintään 5 hehtaaria peltoa. Puutarhakasvien viljelyssä riittää yksi hehtaari. Sitoumusalan tulee olla korvauskelpoista.
Luonnonmukaisen kotieläinsitoumuksen tekeminen edellyttää sitoumusta myös kasvinviljelyn osalta. Kotieläinsitoumuksessa tulee olla vähintään viisi eläinyksikköä. Maksettava pinta-ala määräytyy eläinyksiköiden perusteella siten, että jokaista sitoumushehtaaria kohden on oltava 0,5 eläinyksikköä.
Ennen sitoumuksen antamista tuensaajan tulee täyttää vähintään viiden päivän koulutusvaatimus. Jos sitoumus tehdään myös kotieläimistä, tulee lisäksi suorittaa kaksi lisäkoulutuspäivää sen eläinlajin osalta, josta sitoumus tehdään. Korvauksen maksun edellytyksenä on myyntikasvivaatimuksen täyttyminen. Myyntikasvivaatimuksen mukaan 30 prosentilla siirtymävaiheen ohittaneesta sitoumusalasta on viljeltävä kasvia, josta on tarkoitus saattaa luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita markkinoille. Myyntikasvivaatimuksessa on helpotuksia tiloille, jotka tuottavat luonnonmukaisesti tuotettua rehua luomusitoumuksen piirissä oleville eläimille.
Lue lisää:
MMM:n tiedote: Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023
Tukien hakemisesta ohjeistaa Ruokavirasto kevään aikana täällä.
Valtioneuvoston yleisistuntoaineistot
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Juha Palonen, p. 029 5162356 (eläin- ja pinta-alaperusteiset tuet)
Erityisasiantuntija Pirjo Kuusela, p. 029 5162138 (pinta-alaperusteiset tuet)
Erityisasiantuntija Auli Nurmi, p. 029 295 162 304 (eläintuet)
Erityisasiantuntija Heini Lehtosalo, p 0295 162057 (ympäristökorvaus ja luomu)
Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p. 029 5162248 (säädösasiat)
sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)gov.fi
