Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

MMM esittää ahmakiintiöksi enintään kahdeksan ahmaa

Maa- ja metsätalousministeriö
24.11.2021 15.04
Tiedote
Kuva. Ahmojen lukumäärän kehitys Suomessa. Lähde. Luonnonvarakeskus.

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnoksen ja siihen liittyvän perustelumuistion, jonka mukaan ahmoja voitaisiin metsästää enintään kahdeksan metsästysvuonna 2021–2022. Määrä on sama kuin viime vuonna. Tuolloin kiintiöstä metsästettiin neljä ahmaa. Lisäksi kolme ahmaa kuoli liikenteessä.

Poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskukselta. Tarkoituksena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Asetus pyritään saamaan voimaan ennen vuoden vaihdetta.

Asetuksen kahdeksan ahman metsästysmäärän ei toteutuessaan arvioida kuitenkaan heikentävän ahman suojelutasoa tai hidastavan kannan kasvua.

Luonnonvarakeskus arvioi, että vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli 390-400. Vuoden 2021 kanta-arvio on hieman suurempi kuin vuoden 2020 arvio (385-390 yksilöä). Yksilömäärän kasvu on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana aiempaa voimakkaampaa. Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Lisäksi Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1500 yksilön populaatiota.

Kiintiö itsessään ei johda yhdenkään ahman tappamiseen, vaan asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa tavallisesti ahmojen lisääntymisaika.

 

Ahmat aiheuttavat poroelinkeinolle merkittävää vahinkoa

Suomessa kirjattiin vuonna 2020 ahman tappamia poroja 3434 kappaletta (2137 vuonna 2019) ja laskennallinen vahinkoarvo oli noin 5,9 miljoonaa euroa (2019 vastaava luku noin 3,7 miljoonaa euroa). Vuoden 2021 (10.11.2021 mennessä) ahman tappamia poroja on ilmoitettu 1678 kappaletta, jonka laskennallinen arvo on noin 3,4 miljoonaa euroa. Ahma on aiheuttanut useana vuonna vahinkoa poroelinkeinolle enemmän kuin mitä muut suurpedot yhteensä.

Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa on toistuvasti esitetty siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa. Korvausjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan vähennä ahmojen aiheuttamia vahinkoja, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut tarvetta vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen. Nykyisellä suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmällä on poroelinkeinon tuki, joten maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole suunnitelmia siirtyä reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään.

Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi on esitetty myös vahinkoahmojen siirtoa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Ahmakannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että siirtoistutuksiin ryhdytään vain, mikäli paikallisen väestön asenteet hanketta kohtaan ovat riittävän myönteisiä. Tähän mennessä saatujen selvitysten perusteella paikallisen väestön on ollut siinä määrin kielteistä, ettei ahmojen siirtoihin ole myöskään ollut edellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriön tietoon ei ole tullut myöskään uusia selvityksiä, jotka olisivat muuttaneet asian tilaa. Muutamien yksilöiden siirroilla ei myöskään olisi käytännössä merkitystä muun Suomen ahmakannalle, joka kehittyy muutoinkin luontaisesti suotuisaan suuntaan.

Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa myös suurpetojen metsästys on mahdollista. Näillä alueilla ahman aiheuttamat porovahingot ovat olleet suurimmat. Metsästyksen kohdistuessa Natura 2000 –alueelle ja sen suojeluperusteena olevaan ahmaan, tulee pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan arvioida luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti (KHO:2020:31). Suomen riistakeskuksen on valvottava, että tällainen arviointi tehdään ja lisäksi pyydettävä arvioinnista lausunto ELY-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, [email protected]

Asetusluonnos
Perustelumuistioluonnos
Luonnonvarakeskuksen ahma-kanta-arvio
 

Eläimet ja kasvit