Poronhoitoalueelle kahdeksan ahman kiintiö – Tavoitteena vähentää porovahinkoja tapauskohtaisin poikkeusluvin

Maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksen, joka sallii kahdeksan ahman kaatamisen Pohjoisen ja Itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Vahinkoperusteiset poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Asetus tulee voimaan 10.2.2017. Jokaista lupaa harkitaan tapauskohtaisesti ja ne kohdistetaan paljon vahinkoa aiheuttaneisiin ahmoihin.

Ahman metsästystä valvotaan erityisen tarkasti. Kaadetut ahmat ilmoitetaan Riistakeskuksen ja poliisin lisäksi Metsähallituksen erätarkastajalle, ja tämän talven erävalvontaa tehostetaan. Metsästyksessä pyritään varmistamaan, että saaliiksi ei päädy naaras, jolla on pentuja pesässä, tai jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa. Tieto saaliiksi päätyneistä ahmoista dokumentoidaan tarkasti, ja kerätty tieto vaikuttaa seuraavien lupien myöntämiseen.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2016 noin 220–250 ahmaa, joista arviolta sata liikkuu poronhoitoalueella. Kaatokiintiön enimmäismäärä, kahdeksan ahmaa, on 3,2–3,6 prosenttia koko Suomen ahmakannasta, ja noin kahdeksan prosenttia poronhoitoalueen ahmoista. Kaatokiintiö ei siis toteutuessaan heikennä ahman suojelutasoa, vaikka ahma onkin hidas lisääntymään.

Vuonna 2016 ilmoitettiin 2794 ahman tappamaa poroa. Ahman aiheuttamat porovahingot olivat 6,37 miljoonaa euroa. Myönnettävien poikkeuslupien vaikutusta ahmavahinkoihin ei voida täysin ennakoida, sillä vahinkoihin vaikuttavat myös lumi- ja sääolosuhteet. On arvioitu, että yksi ahma tappaa kaksi poroa kuukaudessa. Näin laskettuna kahdeksan ahman kaataminen estäisi vuodessa 192 porovahinkoa eli säästäisi noin puoli miljoonaa euroa vahingonkorvauksia.

Suotuisissa oloissa ahma voi raadella jopa toista kymmentä poroa yhden yön aikana. Ruotsalaisnorjalaisessa tutkimuksessa havaittiin ahman voivan tappaa niinkin paljon kuin 15 poroa kuukaudessa. Poikkeuslupien vaikutus voi siis olla arvioitua suurempi.

Pohjois-Lapin ahmakanta kuuluu Skandinavian populaatioon, jossa oli vuonna 2016 noin 716–1072 ahmaa. Niistä Ruotsin puolella elää 391–667. Ruotsissa ja Norjassa poistetaan etenkin porotaloudelle paljon vahinkoa aiheuttavat ahmat, ja Norjassa ahmakantaa myös säädellään metsästämällä. Pohjois-Lapin ahmakannan on arvioitu olevan suotuisalla suojelun tasolla. Suomessa ahmakanta on kasvanut etenkin itäisessä Suomessa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, jussi.laanikari(at)mmm.fi, p. 0295 162 432
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, sami.niemi(at)mmm.fi, p. 0295 162 391
ylitarkastaja Janne Pitkänen, janne.pitkanen(at)mmm.fi, p. 0295 162 338

Asetus Finlexissä

*Tieto on korjattu, alkuperäisessä tiedotteessa tutkimusta oli siteerattu virheellisesti "Ruotsalaisnorjalaisessa tutkimuksessa arvioitiin ahman tappavan 15 poroa kuukaudessa."