Tuloksia käytiin läpi tiistaina verkossa järjestetyssä laskijoiden palautetilaisuudessa
Suden lumijälkilaskennasta julkaistaan raportti keväällä

Maa- ja metsätalousministeriö 25.3.2020 14.18
Uutinen

Helmikuussa järjestetystä suden lumijälkilaskennasta laaditaan raportti, joka julkaistaan myöhemmin keväällä. Laskijat kokoontuivat tiistai-iltana verkossa järjestettyyn palautetilaisuuteen, jossa käytiin läpi kertynyttä havaintoaineistoa ja laskentojen sujumista. Tilaisuuden annista tulee osa laskentaraporttia.

Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto järjestivät tiistai-iltana tilaisuuden, jossa suden lumijälkilaskijoille kerrottiin kerätystä havaintoaineistosta ja laskentojen sujumisesta.

Osallistujilla oli mahdollisuus lähettää tilaisuuden aikana kysymyksiä, joihin vastataan kootusti. Vastaukset julkaistaan osana lumijälkilaskennasta laadittavaa raporttia, joka julkaistaan tänä keväänä. Koronaviruksen vuoksi verkossa järjestettyyn palautetilaisuuteen osallistui enimmillään 115 henkilöä.

Metsästäjät, riistantutkimus ja riistahallinto järjestivät laskennat yhteistyössä 9. helmikuuta.

Palautetilaisuuden avannut erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä kiitti kaikkia vapaaehtoisia yhteiseen laskentaan osallistumisesta.

–Yhdessä tekeminen on parhaita keinoja parantaa toimijoiden välistä luottamusta ja vuoropuhelua. Noin 750 laskijan yhteinen ponnistus on hieno esimerkki metsästäjien talkootyön merkittävyydestä.

DNA-näytteiden rooli kasvaa kannanarvioinnissa

Laskentareittejä ajettiin yhteensä 11 186 kilometriä. Laskenta-alueena olivat hirvitalousalue Rannikko-Pohjanmaa–Pohjanmaa 3 sekä Satakunnan pohjoisosia.

Laskennassa tehtiin 27 eri havaintoa suden jäljistä. Suurin osa havainnoista koski yksittäisiä (16 havaintoa) tai pareittain kulkevia (6 havaintoa) susia. Myös alueella liikkuvan pannoitetun Kapu-suden jäljet löytyivät laskennassa.

Maastolaskennoissa yksittäisten susien suuri liikkuvuus ja ohut lumipeite lisäävät epävarmuutta erillisten susiyksilöiden tunnistamisessa. Tällaisten susien suuri määrä vaikeuttaa kannanarvioinnin näkökulmasta myös tärkeimpien eli perhelaumojen elinpiirien hahmottamista. Vähintään kolmen suden laumoista tehtiin yhteensä viisi havaintoa.

Petoyhdyshenkilöt tarkastivat kaikki havainnot ja noin puolet havainnoista tarkastettiin kaikkien toimijoi-den yhteistyönä. Laskennan lopputulemana yhteensä 50 jäljet kirjattiin Tassu-järjestelmään.

–On tärkeää, että Metsästäjäliiton ajama alueellinen lumijälkilaskenta toteutui. Menemällä yhdessä maastoon lisäsimme ymmärrystä puolin ja toisin susiasiassa. Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka moni vapaa-ehtoinen osallistui laskentaan ja uhrasi aikaansa ja voimiaan yhteisen asian hyväksi, kiittää Suomen Met-sästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Laskennan yhteydessä kerättiin myös DNA-näytteitä, joiden määrä (6 kpl) jäi pieneksi.

Laskenta tulokset eivät mahdollista omaa kanta-arviota laskenta-alueelle, mutta lumijälkilaskennasta saatua aineistoa hyödynnetään kesäkuussa julkaistavassa Luonnonvarakeskuksen laatimassa suden kanta-arviossa.

– Laskenta antoi arvokkaita kokemuksia lumijälkilaskennan eduista ja haasteista ja erityisesti lumiolosuh-teiden vaikutuksesta. DNA-näytteiden rooli kasvaa jatkuvasti kannanarvioinnissa. Metsästäjien keräämät näytteet ovat siinä aivan keskeisiä. Yhteislaskentojen jatkoa pohdittaessa näytteiden keruuta tulee harkita mahdollisena painopisteenä, Ruusila sanoo.

Ruotsissa ja Norjassa susikanta-arvio pohjautuu nimenomaisesti DNA-näytteisiin, joita kerätään lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. DNA-näytteiden keruussa etuna on muun muassa se, ettei se ole niin riippuvaista talven vaihtelevista sääolosuhteista.

Lisätiedot:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, maa- ja metsätalousministeriö, 040 840 6877, [email protected]
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, Suomen Metsästäjäliitto, 010 841 0057, [email protected]

Eläimet ja kasvit Riista Tutkimus ja kehittäminen