Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Erämessuilla: Suomalainen kaipaa luontoon

Maa- ja metsätalousministeriö 9.6.2016 12.00
Puhe

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion puhe XXII Erämessuilla Riihimäellä 9.6.2016

(muutosvarauksin)

Arvoisat kutsuvieraat ja messuyleisö,

Suomalainen kaipaa luontoon on tänään avattujen 22. erämessujen teema. Luontoon liittyvät harrastukset ovat meille tärkeitä. Tutkimuksissa on todettu, että miltei koko väestö harrastaa ulkoilua. Kalastusta harrastaa noin 1,5 miljoonaa ja metsästystä noin 300 000 henkilöä. Lisäksi luonto tuottaa hyvinvointia matkailupalveluina ja Suomen luonnosta nauttii myös suuri joukko ulkomaalaisia matkailijoita. Luonto on siis hyvin tärkeä hyvinvoinnin lähde meille sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla.

Luonnon merkitys ja luontoon liittyvien harrastusten suosio näkyy myös täällä erämessuilla. Riihimäen erämessujen pitkään jatkuneen historian aikana on tämä vuosi ennätysvuosi. Teitä messuvieraita viihdyttää ennätyssuuri näytteilleasettajien joukko. Myös ohjelmatarjonta on runsasta. Messuvieraat voivat nauttia monista näytöksistä ja kuulla haastatteluja asiantuntijoilta ajankohtaisista asioista.  Esillä on tietoa muun muassa uudesta kalastuslaista, uusimmista metsästyslain muutoksista sekä vaelluskalakantojen elvyttämisestä. Kokenut messujen järjestäjä, Riihimäen messut, on onnistunut jälleen kokoamaan erinomaisen, ajankohtaisen ja houkuttelevan eräalan tapahtuman.

Valtion hallinnon puolesta meidän on maa- ja metsätalousministeriössä annettava tukemme erätalouden kehittämiselle luomalla sille lainsäädännölliset ja taloudelliset puitteet. Erätalous kehittyy, kun pidämme sen tärkeimmän edellytyksen suomalaisen luonnon hyvässä tilassa. Luonnonvarojen tilan seurannassa ovat entistä enemmän avustamassa myös harrastajat. Saamme jo nyt metsästäjiltä ensi arvoisen tärkeää tietoa riistakannoista ja jatkossa tavoitteena on kehittää harrastajapohjaisia seurantamenetelmiä myös kalakantojen seurantaan.

Maa- ja metsätalousministeriössä erätalouden kehittämiseen tullaan vaikuttamaan tulevaisuudessa entistä pontevammin. Uudistamme jopa organisaatiotamme siten, että erätaloudesta vastaa syksystä lähtien oma yksikkö. Perinteisen kala- ja riistakantojen käytön ja hoidon järjestämisen lisäksi tulemme jatkossa panostamaan myös eräalan liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen yhdessä alan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Erätalous on jo nyt merkittävä biotalouden osa-alue ja meidän tavoitteenamme on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset sen edelleen kehittymiselle.

Riistatalouden hyvinvointivaikutukset ja liiketoimintamahdollisuudet ovat näilläkin messuilla näkyvästi esillä. Luonnonvarakeskuksen Jani Pellikka valottaa näitä hyvinvointivaikutuksia tänään torstaina kello 15 tällä ohjelma-areenalla. Riihimäen Erämessut ja Suomen riistakeskus puolestaan isännöivät kutsuvieraille tarkoitettua eräverkostoitumisseminaaria, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen riistan taloudellisesta hyödyntämisestä ja eräpalveluiden edistämisestä kiinnostuneita toimijoita. Tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja etsiä yhteisiä ratkaisuja eräalan yrittäjyyteen ja eräpalveluiden kehittämiseen sekä helpottaa alan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista.

Hyvät kuulijat,

Lainsäädännön on muututtava yhteiskunnan muuttumisen mukaan, jotta eräala kehittyy ja nykyaikaistuu. Maa- ja metsätalousministeriössä me olemme osaltamme vastuussa kalastukseen ja metsästykseen liittyvästä lainsäädännöstä. Tämän vuoden alussa on tullut voimaan uusi kalastuslaki. Lain tavoitteena on turvata kalojen luontainen lisääntyminen ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Uudesta laista hyötyvät niin kalat kuin kalastajat, mutta uuden lain nojalla on uhanalaisimpien kalakantojen kalastusta jouduttu rajoittamaan, koska niiden suojelua on tehostettu. Tämä näkyy kalastajien kalastusmahdollisuuksissa. Rajoittaminen ei ole kuitenkaan itsetarkoitus ja kalakantojen elvyttyä, voidaan rajoituksia purkaa tulevaisuudessa.

Nykyinen hallitus on nostanut vaeltavien ja uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen luontopolitiikan kärkeen. Kärkihankerahoituksella vauhditetaan kalatiestrategian toimenpanoa. Vahvistuneet vaelluskalakannat parantavat edellytyksiä kestävän kalastusmatkailun ja paikallisen luonto- ja maaseutuyrittäjyyden kehittämiselle. Kalakantojen elpyminen lisää vapaa-ajankalastuksen ja kaikkien siihen kytkeytyvien liiketoimintamuotojen kasvumahdollisuuksia sekä turvaa osaltaan kaupallisen kalastuksen ja kalastajaelinkeinon säilymistä. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Esimerkkinä vaelluskalakantojen elvyttämisestä voidaan mainita Kotkan Korkeakosken kalatie, joka avattiin ministeri Tiilikaisen toimesta tämän viikon maanantaina.

Sekä uusi kalastuslaki että vaelluskalat näkyvät hienosti täällä messuilla. Kalastuslaista saa tietoa niin ministeriön, Metsähallituksen kuin Kalatalouden Keskusliiton ja Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön osastoilla sekä ohjelmalavojen teemaesityksissä.

Parin viime vuoden aikana villisika ja afrikkalainen sikarutto ovat olleet näkyvästi esillä. Vuonna 2014 afrikkalainen sikarutto levisi Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Näissä maissa todettiin tartuntoja sekä kotisioissa että villisioissa viime vuoden aikana ja villisioissa edelleen tänä vuonna. Virossa todetun afrikkalaisen sikaruton vuoksi muun muassa koko Manner-Viro kuuluu rajoitusalueeseen, jolta Euroopan komission suojapäätöksen perusteella ei saa viedä villisikoja ja niistä saatavia tuotteita muihin EU-maihin.

Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut. Tavoitteena onkin ennaltaehkäistä metsästyksen keinoin afrikkalaisen sikaruton leviäminen luonnonvaraisten villisikojen välityksellä Suomeen. Toisaalta myös ihminen voi kuljettaa virusta paikasta toiseen esimerkiksi kengänpohjassaan tai metsästysvarusteiden mukana. Näin ollen metsästysmatkoja tartunta-alueille on syytä välttää.

Suomessa arvioidaan olevan noin 1 500 villisikaa. Villisikakannan tiheys ja levinneisyys vaikuttaa suoraan siihen, miten mahdollinen afrikkalaisen sikaruton tartunta säilyisi populaatiossa ja leviäisi edelleen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama villisikatyöryhmä on ehdottanut Suomen villisikakannan puolittamista.

Maa- ja metsätalousministeriössä on otettu myös metsästyslainsäädännön puolella kasvanut sikaruttouhka huomioon. Ministeriö valmisteli nopealla aikataululla viime kevään aikana metsästyslainsäädännön pykälämuutokset, joilla villisian rauhoitusaika kumottiin ja valmisteltiin hallituksen esitys, jolla sallittiin kiinteän keinovalon käyttö villisian ja supikoiran metsästyksessä villisian ruokintapaikalla. Lisäksi mahdollistettiin aitauksen käyttö tulevaisuudessa villisian pyyntivälineenä. Tasavallan presidentti vahvisti nämä uudet säädökset metsästyslakiin viime perjantaina ja ne tulevat voimaan ensi viikolla 15 päivänä kesäkuuta 2016.  Täällä messuilla Eviran asiantuntija on koko messujen ajan Biotalousosastolla kertomassa sikarutosta ja lisäksi tällä ohjelmalavalla on Eviran edustaja haastateltavana jokaisena messupäivänä.

Toisena tuoreena, mutta vielä vireillä olevana metsästyssäädösmuutoksena voidaan mainita Maa- ja metsätalousministeriön toukokuun puolivälissä lausunnolle lähettämä metsästysasetuksen muutosehdotus, jossa merkittävin uudistus on hirvenmetsästyksen alun siirtäminen suurimmassa osassa maata aikaisempaa myöhemmäksi lokakuun toiseen lauantaihin. Kiima-ajan rauhoituksen vahvistamisella ja urosten osuuden kasvattamisella naarasvoittoisessa hirvikannassa pyritään turvaamaan hirven lisääntymiselle tärkeät ja lajityypilliset piirteet entistä paremmin.  Nykyisin metsästysaika alkaa hirven kiimahuipun aikana, mikä myöhästyttää tiinehtymistä ja johtaa vasojen syntymän myöhästymiseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa hirven vasoista syntyisi jatkossa häiriöttömän ensimmäisen kiiman johdosta normaaliin aikaan keväällä ja niistä kehittyisi hyväkuntoisia hirviyksilöitä.

Lisäksi esityksen mukaan Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä laajennettaisiin Keski-Lapin alueelle. Hirvieläinten metsästysaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta vuoden päästä.

Valmisteilla on myös metsästyslain osauudistus, joka yritetään saada eduskunnan käsiteltäväksi ensi syksynä. Jousimetsästäjiä varmasti lämmittää tieto, että suunniteltu lainmuutos toisi pitkään odotetun oikeuden metsästää metsäkauriin lisäksi muitakin peuralajeja ja villisikaa jousella, kunhan näitä koskeva ampumakoe on suoritettu. Hirvieläinten pyyntilupaan, pyyntilupamenettelyyn ja yleisesti metsästyksenjohtajaan liittyviä säännöksiä täsmennettäisiin. Kivutonta ansastusta koskevan kansainvälisen sopimuksen määräykset pantaisiin täytäntöön tiettyjen pyyntivälineiden osalta. Suurpetojen haaskalla houkutteluun tullaan esittämään selkeämpiä pelisääntöjä kuitenkin pienpetopyyntiä tai suurpetojen kuvaukseen liittyvää elinkeinotoimintaa tarpeettomasti rajoittamatta. Metsästysaseen kuljettamista maastossa koskeva lainsäädäntö ei sekään ole enää ajan tasalla ja tätä on tarkoitus päivittää samalla tarpeetonta byrokratiaa purkamalla. Lupabyrokratian poistoa tarvitaan myös lentoasemille, marjanviljelijöille, turkistarhoille, kalanviljelylaitoksille, jätteidenkäsittelylaitoksille ja tuotantoeläinsuojille, joissa lintuja pyydetään rauhoitusaikana nykyään poikkeusluvalla pääasiassa turvallisuus- tai vahinkoperusteella. Lisäksi metsähanhen ja muiden taantuvien lajien metsästyksen järjestelyjä varten metsästyslakiin voidaan tarvita myös toimivalta asettaa tarvittaessa metsästäjäkohtaisia saaliskiintiöitä, jotta metsästystä voitaisiin ylipäätään jatkaa kansainvälisten suojelupaineiden puristuksessa.  Joka tapauksessa tässä uudistuksessa ei ole tarkoitus viedä sellaisia muutoksia eteenpäin, joista vallitsee syvä erimielisyys vaan pääasiassa metsästäjille myönteisiä ja kiireellisiä asioita sekä byrokratian purkua.

Hyvät messuvieraat,

Julistan 22. erämessut avatuiksi ja toivotan kaikille oikein mukavia messuja ja mieleenpainuvia eräelämyksiä tälle vuodelle.

Biotalous Kalat Riista