Webinaari esitteli ennallistamissuunnitelman etenemistä – lausuntokierros alkaa toukokuussa

Suomi lähettää lausunnoille luonnoksen ennallistamissuunnitelmasta toukokuun aikana. Nykyinen hallitus päättää ennallistamissuunnitelman komissiolle lähetettävästä luonnoksesta ja seuraava hallitus ensimmäisestä valmiista suunnitelmasta. Valmistelun etenemistä esiteltiin kaikille avoimessa webinaarissa 10. huhtikuuta.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulee saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista.

”Luontokato vaikuttaa suoraan ja välillisesti ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Parantamalla luonnon tilaa turvaamme tulevien sukupolvien hyvinvointia sekä vahvistamme Suomen omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä. Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta samalla haluamme, että asetus toteutetaan Suomen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, etenkin kun otetaan huomioon julkisen talouden nykytila”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoi.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen muistutti, että ennallistamissuunnitelman ohjausryhmä on asettanut työlle reunaehdot, joilla suunnitelmasta pitäisi saada asetuksen vaatimukset täyttävä sekä taloudellisesti ja poliittisesti toteuttamiskelpoinen.
 
”Uskon, että ennallistamista on mahdollista toteuttaa niin, että samalla kun käännetään luonnon monimuotoisuuden kehitys suotuisaan suuntaan, myös kestävän biotalouden ja kotimaisen, kannattavan ruuantuotannon edellytykset voidaan turvata. Tämä on erityisen tärkeää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin kannalta”, Pesonen jatkoi.

Seuraava hallitus päättää suunnitelmasta

Suomi lähettää luonnoksen EU:n komissiolle 1.9.2026 mennessä valtioneuvoston käsittelyn jälkeen. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta, minkä jälkeen Suomi viimeistelee suunnitelman. Valmis suunnitelma on toimitettava komissiolle 1.9.2027 mennessä.

Nykyinen ja seuraava hallitus päättävät ennallistamissuunnitelman toimista vuoteen 2030 asti. Ensimmäisessä suunnitelmassa tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät, kun suunnitelma päivitetään vuosina 2032 ja 2042. Toimeenpanosta ja resursseista päättää aikanaan kulloinenkin hallitus ja eduskunta.

Suunnitelmassa keinot, ei kohteita

Ennallistamissuunnitelma sisältää keinot, joiden avulla EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa ei esitetä, mitkä kohteet tullaan ennallistamaan tai suojelemaan. Suunnitelman alkukaudella toimien pääpaino on valtion mailla ja suojelualueilla. 

Toimet ovat vapaaehtoisia yksityisille maanomistajille. Korvauksia suojelusta on mahdollista hakea esimerkiksi METSO-ohjelmasta, ja myös ennallistamiseen ja luonnonhoitoon on tarjolla tukia ja avustuksia. Ennallistamissuunnitelman keinoja voivat olla myös esimerkiksi lainsäädäntömuutokset ja informaatio-ohjaus.

Ennallistamistoimia ei-hyvässä tilassa oleville luontotyypeille

Suomessa on 68 luontotyyppiä, joista erityisesti muutamien suoluontotyyppien, kuten aapasoiden, pinta-ala on hyvin suuri. Valta-osa luontotyypeistä on kuitenkin harvinaisia ja pienialaisia, ja on tärkeää huolehtia myös niiden tilan parantamisesta, vaikkeivat ne juurikaan edistä asetuksen kokonaispinta-alatavoitteita. 

Metsien luonnonhoitotoimia tarvitaan sekä suojelualueilla että talousmetsissä

Boreaalisissa luonnonmetsissä on vähän ennallistamistarpeita mutta sen sijaan palautettavaa pinta-alaa. Lehdot ovat arvokkaita ja usein pienialaisia, ja ennallistamista ja hoitoa vaativat kohteet sijaitsevat pääosin talousmetsissä. Harjumetsissä luonnonhoitotoimet keskitetään lajirikkaille valorinteille. Harjumetsien luontotyypin määritelmän tulkinnasta käydään keskustelua komission ja muiden boreaalisten jäsenmaiden kesken. Ennallistamista ja luonnonhoitotöitä on syytä tehdä kaikkein lajirikkaimmilla kohteilla.

Suoluontotyyppien kohdalla tingitään asetuksen ennallistamispinta-alasta

Suoluontotyyppien kokonaispinta-ala on 4,7 miljoonaa hehtaaria, josta 2,3 miljoonaa ei ole tilaltaan hyvässä kunnossa. Neljän laaja-alaisimman luontotyypin (aapasuot, boreaaliset keidassuot, puustoiset suot sekä vaihettumis- ja rantasuot) osalta Suomi ei tavoittele asetuksen mukaista ennallistamispinta-alaa. Näiden suoluontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttaminen olisi erittäin haasteellista. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on mielekkäämpää kohdentaa ennallistamistoimet tasaisemmin kaikkiin suoluontotyyppiryhmiin. 

Nyt tavoiteltaisiin noin 700 000 hehtaarin ei-hyvässä tilassa olevan suopinta-alan hyvin kohdennettua ennallistamista vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta täsmennettäisiin tulevissa ennallistamissuunnitelman päivityksissä. Muiden pienialaisempien suoluontotyyppien osalta toimitaan asetuksen mukaisesti eli asetetaan 90 prosentin ennallistamistavoite vuoteen 2050 mennessä.

Ennallistamisen tavoitteet toteutuvat, kun vesien ja meren tila on hyvä 

Rannikon ja sisävesien luontotyypit kärsivät erityisesti rehevöitymisestä ja vesien tummumisesta. Näiden vesiluontotyyppien pinta-alasta valtaosa kohenisi kohti hyvää tilaa, mikäli vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman riittävät toimet toteutettaisiin vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus poistaa 124 keinotekoista virtavesiestettä, joten vapaasti virtaavien jokien kilometrimäärä lisääntyy 2 242 kilometrillä.

Perinneympäristöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä ympäristöjä. Suunnitelmassa pyritään ratkomaan kunnostuksen ja jatkuvan hoidon organisointi ja resurssit. 

Heikentämättömyysvelvoite osa ennallistamissuunnitelmaa 

Suomen tulee ottaa käyttöön toimet, joilla varmistetaan, etteivät ennallistettujen alueiden tila heikkene ja estetään hyvään tilaan saatujen alueiden merkittävä heikentäminen. Lisäksi Suomen tulee varmistaa, että hyvässä tilassa olevat luontotyyppien alueet eivät merkittävästi heikkene. Suunnitellut toimenpiteet on kuvattava ennallistamissuunnitelmassa.

Suomi on ilmoittanut komissiolle hyödyntävänsä asetuksen mahdollistamaa joustavaa soveltamista. Se tarkoittaisi, että merkittävä heikentäminen voidaan sallia, jos aiheutuva haitta korvataan muualla Suomessa tehtävillä parannuksilla samaan luontotyyppiin tai lajin elinympäristöön.

Hallituksen esitys heikentämättömyysvelvoitteesta on tavoitteena saada lausunnoille elokuussa 2026 ja eduskuntaan marraskuussa 2026 ennen vaalitaukoa.

Luontotyyppien tila tunnettava nykyistä paremmin

Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää jäsenvaltioilta nykyistä kattavampaa ja ajantasaisempaa tietoa maa-, sisävesi- ja meriluontotyyppien pinta-alasta ja tilasta. Tietopuutteita on sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Velvoitteiden täyttäminen edellyttääkin merkittäviä lisäpanostuksia luontotiedon keruuseen sekä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen seurantaan.

Webinaarissa esiteltiin myös maanpuolustuksellista ennallistamista ja käytiin läpi ennallistamissuunnitelmasta laadittuja vaikutustenarviointeja, jotka käsittelevät maaseutuvaikutuksia, luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja metsien hakkuumahdollisuus- ja arvonlisäysvaikutuksia. Kansallisen ennallistamissuunnitelman kustannusten ja hyötyjen tutkimus käynnistyy SYKE:n vetämänä, ja tulokset ovat käytettävissä ennen ennallistamissuunnitelman ensimmäisen virallisen version hyväksymistä vuonna 2027.