CAP:n tulevaisuudesta keskusteltiin sidosryhmätilaisuudessa
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta keskusteltiin maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan komission Suomen edustuston yhdessä järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa. Tilaisuuden avasi DG AGRI:n pääjohtaja Elisabeth Werner, joka esitteli komission näkemyksiä yhteisen maatalouspolitiikan ja monivuotisen rahoituskehyksen ehdotusten taustalla.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta keskusteltiin 21.11. Helsingissä Eurooppasalissa. EU-komission näkemyksiä ehdotuksista monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja yhteiseksi maatalouspolitiikaksi kaudelle 2028–2034 esitteli DG AGRI:n pääjohtaja Elisabeth Werner. Werner kertoi, että maatalouspolitiikkaa pyritään yksinkertaistamaan ja budjetin rakennetta joustavoittamaan, jotta mahdollisiin uusiin kriiseihin pystytään varautumaan entistä paremmin. Lisäksi Werner nosti puheenvuorossaan esiin maatalouden sukupolvenvaihdosstrategian, jossa esitetään etenemissuunnitelma nuorten ja uusien viljelijöiden houkuttelemiseksi maatalousalalle.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen esitteli puheenvuorossaan valtioneuvoston kantoja uudistukseen. Pesonen nosti esiin tarpeen edelleen yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja korosti, että jäsenvaltiot tarvitsevat joustoa tulevan politiikan toimeenpanoon.
Luonnonvarakeskuksen Jyrki Niemi kritisoi sitä, että ympäristötoimien vaikuttavuus voi jäädä alemmalle tasolle kuin nykyisessä maatalouspolitiikassa, kun pakottavasta lainsäädännöstä siirrytään kannustimien käyttöön. Lisäksi hän puhui rahoitukseen kohdistuvista monista odotuksista, joita kansalaiset toivovat politiikalta. Yksi odotuksista on ympäristön huomioiminen ruuantuotannossa ja eläinten hyvinvointi. Kansalaiset toivovat rahoitusta ohjattavan myös terveellisen ruuan tuotantoon, mikä herätti keskustelua salissa.
Nuoren viljelijän puheenvuoron piti Katariina Latva, joka piti hyvänä sukupolvenvaihdosstrategiaa. Hän toivoi, että sukupolvenvaihdoksissa huomioitaisiin eläköityvät viljelijät paremmin ja toivoi työkaluja siihen, että nuoret viljelijät saisivat paremmin ostettua viljelymaata kehittääkseen tilojaan.
MTK:n puheenvuoron käytti Jyrki Wallin. MTK:n toiveena on maatalouspolitiikan rahoituksen tason pitäminen nykytasolla. MTK pitää hyvänä sitä, että uudessa politiikassa painotetaan nuoria viljelijöitä.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenvuorossa Antti Heikkinen toi esiin, ettei tuleva maatalouspolitiikka ole riittävän kestävällä tasolla ja päästöjä ei ole pystytty maataloudessa vähentämään tavoitteisiin nähden. Turvemaita koskevat toimenpiteet tulisi sisällyttää uuteen maatalouspolitiikkaan.
Elintarviketeollisuuden Marika Säynevirta toivoi komissiolta lainsäädännön parempaa koordinaatiota ja koko elintarvikeketjun parempaa huomioimista lainsäädännössä.
Huoltovarmuuskeskuksen Jukka Peltola toi puheenvuorossaan esiin, miten Suomessa huoltovarmuudessa on huomioitu myös ruuantuotanto ja häiriötilanteissa pystytään toimimaan saumattomasti koko ruokaketjussa: alkutuotanto, teollisuus ja kauppa.
Ruokaviraston Piia Ylikoski painotti puheenvuorossaan IT-järjestelmien kehittämisen huomioimista muutoksessa.
Keskustelua heräsi lisäksi maaseudun kehittämisestä ja sen rahoituksesta. Rahoituksesta oltiin huolissaan, sillä nyt rahoitusta ei ole kohdennettu suoraan maaseudun kehittämiseen samaan tapaan kuin aiemmin.
Ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila päätti tilaisuuden. Hän uskoo, että muutoksista huolimatta Suomelle sopiva kumppanuussuunnitelma ja maatalouspolitiikan välineet saadaan lopulta aikaan, kuten aiempinakin kausina.
