Päättymässä olevan maaseutuohjelman 2014–2022 jälkiarviointeja valmistuu vuosina 2025–2026. Juuri valmistuneen maaseutuohjelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen jälkiarvioinnin mukaan EU:n maaseuturahoituksella on hidastettu harvaan asutun ja ydinmaaseudun maaseudun negatiivista kehitystä vuosina 2014–2022. Ohjelman rahoituksella on tuettu maaseutualueiden elinvoimaa ja parannettu asukkaiden elinolosuhteita.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen arvioinnin mukaan ohjelman toimenpiteet ovat on edistäneet maaseudun alueellisen tasa-arvon säilymistä. Alueellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikilla asukkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää hyvää elämää, riippumatta siitä, asuvatko he kaupungissa, maaseudulla vai syrjäisemmillä alueilla. Sen sijaan maaseutuohjelmassa ei oltu asetettu suoria tavoitteita sukupuolten väliselle tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle, mikä vaikeutti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten syntymistä.

Arvioinnin mukaan erilaisilla hankkeilla (yhteistyö, palvelujen ja kylien kehittäminen, koulutus) sekä Leader-toiminnalla on vahvistettu laajasti eri ihmisryhmien osallistumista maaseudun kehittämiseen. Hankkeista ovat hyötyneet erityisesti nuoret ja ikääntyneet, jonkin verran myös maahanmuuttajat ja lapset.

Ikääntyneiden osallistumista on tuettu esimerkiksi yhteisöllisiin palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvillä hankkeilla. Maahanmuuttajille suunnattuja hankkeita on toteutettu, mutta heidän aktiivinen osallistumisensa hanketoimintaan on ollut vähäistä. Eniten hyötyjä maaseutuohjelman kaikkien toimenpiteiden tuloksista ovat saaneet työssäkäyvät ja eläkeläiset.  Sen sijaan yritystuet ovat kohdentuneet usein miesvaltaisille aloille, erityisesti teollisuuteen ja maa- ja metsätalouteen. Noin kaksi kolmasosaa yrityksen perustamistuen saajista on miehiä.

Yhdenvertaisuuden näkökulmat mukaan tavoitteisiin 

Toimenpiteiden suorat, tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta edistäneet tulokset ovat luonteeltaan suppeampia ja osin vaikeammin todennettavissa kuin ohjelman laajemmat vaikutukset. Erityisen toimivia toimenpiteitä ovat olleet eri kohderyhmille suunnatut hankkeet. Toimenpiteistä koulutuksen ja tiedonvälityksen hankkeita pidetään laveimmin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävinä hankkeina. 

Arvioinnin suositusten mukaan maaseutuohjelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen läpileikkaavasti mutta ilman konkreettisia tavoitteita ei kuitenkaan riitä. Jatkossa tulisikin vahvistaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmia esimerkiksi CAP-suunnitelman tavoitteissa ja valintakriteereissä. Erityisesti syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin ihmisiin tulisi kiinnittää huomiota ohjelmassa. Lisäksi viestinnän saavutettavuuteen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomioita esimerkiksi lisäämällä selkokielistä ja englanninkielistä materiaalia.

Tutustu: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen arviointiin

Kuva: Kimmo Rauatmaa

Lisätiedot:

Sanna Sihvola, neuvotteleva virkamies,
arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtaja,
maa- ja metsätalousministeriö, 
p. 0295 162 217, sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi 

Sari Rannanpää, erikoistutkija (NordEval)
p. 050 523 6872, sähköposti: sari.rannanpaa(at)nordeval.eu