Metsäneuvosto keskittyi ennallistamissuunnitelmaan ja metsästrategian seurantaan

Metsäalan yhteistyöfoorumi pureutui 17.3.2026 Säätytalolla kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelutilanteeseen sekä ennallistamistoimien vaikutuksiin. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin kansallisen metsästrategian viime vuoden seurantaraportti. Keskustelua heräsi mm. tiestön korjausvelasta ja pesintäaikaisia hakkuita koskevien lainsäädäntömuutosten tilanteesta.

Suomalaisen metsäbiotalouden uudet innovaatiot ovat parhaillaan esillä Lontoossa Uusi puu -näyttelyssä, johon metsäneuvoston kokouspäivänä tutustuivat Hänen majesteettinsa kuningas Charles III sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb. Tilaisuuteen osallistui myös metsäneuvoston puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.  

Ministerin puolesta ajankohtaisista asioista kertoi puheenjohtajana toiminut valtiosihteeri Päivi Nerg. Hän totesi ennallistamisasetuksen kansallisen suunnitelman valmistelun olevan sekä Euroopan unionin tasolla että kansallisesti akuutti asia. Lisäksi Nerg kertoi, että pesintäaikaisia hakkuita koskevat lakimuutokset ovat etenemässä. Valtiosihteeri ennakoi myös tulevaa kehysriihtä ja sanoi, että esimerkiksi METKA- ja METSO-ohjelman rahoituspaineet ovat hyvin tiedossa. 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan valtiosihteeri Mika Nykänen viittasi myös pesintäaikaisten hakkuiden lakimuutosten etenemiseen ja kiteytti ajankohtaisia luonnon monimuotoisuutta koskevia asioita. Hän muistutti vapaaehtoisten suojeluohjelmien tuottaneen hienoja tuloksia.

Elinkeinoministeri Sakari Puiston erityisavustaja Lotta Laitinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia Euroopan unionin biotalousstrategian käsittelyn etenemisestä. Suomi on kannoissaan korostanut EU:n kilpailukyvyn vahvistamista, biomassatuotteiden taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä johdonmukaista EU:n innovaatiopolitiikkaa. Lisäksi Suomi on peräänkuuluttanut metsäpohjaisen biotalouden ja ruokasektorin tuotantoedellytysten turvaamista. 

Sidosryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin rivakkaa etenemistä pesintäaikaisia hakkuita koskevien lakimuutosten valmistelussa. Lisäksi kevääksi toivottiin ministeriöiden ohjeistuksia, jos esitysten eduskuntakäsittely viivästyy. Useissa puheenvuoroissa muistutettiin tiestön korjausvelan ja yksityisteiden kunnon merkityksestä puunkorjuulle. Esille nostettiin myös Liikenne 12 -suunnitelma ja teiden kaksoiskäytön merkitys. 

Ennallistamissuunnitelman luonnoksen valmistelussa vielä paljon ratkaistavaa 

   
Ilmasto-, luonto- ja maankäyttö -yksikön yksikönpäällikkö Mikko Peltonen MMM:stä kertoi, että kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa on käynnissä hyvin kiireiset viikot. Viiteen teemaryhmään jakautuneessa valmistelussa otetaan huomioon ennallistamissuunnitelman ohjausryhmän laatimat reunaehdot. Niiden mukaan ryhmien on mm. tarjottava ohjausryhmälle vaihtoehtoja ja ratkaisukeinoja haasteisiin sekä hyödynnettävä asetuksen mahdollistamia joustoja mahdollisimman paljon.

Suunnitelmaluonnos on tarkoitus lähettää lausunnoille toukokuussa ja lähettää komissiolle syyskuun alkuun mennessä. Komission palautteen perusteella ensimmäinen ennallistamissuunnitelma viimeistellään ja sen on määrä valmistua syksyllä 2027. 

Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen kertoi joulukuussa julkaistusta paneelin raportista, jossa selvitettiin metsäisten luontotyyppien ennallistamisen kustannusvaikutuksia metsäsektoriin neljän eri skenaarion perusteella. Selvityksestä käy ilmi, että vaikutukset riippuvat ennallistettavista pinta-aloista sekä mahdollisuuksista investoida metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen. 

Keskustelussa metsäneuvoston jäsenet muistuttivat ennallistamistoimien tarpeellisuudesta mm. sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja muiden kestävyyden eri ulottuvuuksien näkökulmasta. Puheenvuoroissa tuotiin esille myös metsäsektorin työllisyyden kehitykseen liittyviä näkökulmia.

Kuluvana vuonna panostetaan erityisesti metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen

Metsäneuvos, MMM:n metsäbiotalousyksikön yksikönpäällikkö Erno Järvinen kävi läpi Kansallisen metsästrategian vuoden 2025 toteutusta ja kuluvan vuoden toiminnan painopisteitä. Metsäneuvosto hyväksyi vuoden 2025 seurantaraportin. Metsästrategian mittarit on koottu Luonnonvarakeskuksen verkkosivuille. Vuoden 2026 aikana metsäneuvostossa erityinen huomio kiinnitetään metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimiin, metsiin liittyvien EU-asioiden käsittelyyn, kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun sekä viestintään.

Keskustelussa metsäneuvoston jäsenet kiinnittivät huomiota metsästrategian mittareihin ja niiden kehittämiseen sekä mm. luonnon monimuotoisuustoimien huomioimiseen metsien kasvun rinnalla. Lisäksi keskustelussa todettiin, että turbulentissa toimintaympäristössä on oltava valppaana ja tarvittaessa muutettava metsästrategian toteutuksen painopisteitä. 

Kansallinen metsäneuvosto kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa. 

Kansallisen metsästrategian seurantaraportti 2025 

Muualla verkossa:

Kansallinen metsästrategia 2035

Kansallisen metsästrategian mittarit (luke.fi)

Metsäneuvosto

Kansallinen ennallistamissuunnitelma

Ehdotukset metsien ennallistamistoimiksi alkavat hahmottua

Selvitys: Mittavat lisäinvestoinnit korkeamman lisäarvon tuotteisiin voivat kompensoida ennallistamistoimien aiheuttamia metsäsektorin arvonlisän menetyksiä

Lisätietoja:

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsäbiotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
029 516 2150