Metsänjalostuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa – vuoteen 2060 ulottuva uusi siemenviljelysten perustamisohjelma jo työn alla
Metsäpuiden siemenhuolto perustuu Suomessa pääosin siemenviljelyksillä tuotettuun jalostettuun siemeneen. Jotta siemenpula ei yllättäisi meitä tulevaisuudessa, on uuden, vuoteen 2060 ulottuvan viljelysten perustamisohjelman valmistelu aloitettu jo nyt. Jalostus parantaa puuston kasvua ja laatua ja nopeuttaa sen sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) työryhmän vuonna 2004 laatima siemenviljelysten perustamisohjelma on jo kautensa loppupuolella, ja kuluvan vuosikymmenen aikana perustetaan viimeiset sen mukaiset viljelykset. Siemenviljelysten perustaminen on pitkäjänteistä toimintaa; männyn viljelys alkaa tuottaa siementä noin 12 vuoden kuluttua viljelyksen perustamisesta ja kuusen viljelys noin 18 vuoden kuluttua.
”Haluamme, että siinä vaiheessa, kun nykyisten siemenviljelysten tuotanto alkaa hiipua, on uusien viljelysten tuotanto jo alkamassa. Meillä ei ole varaa odotella”, sanoo MMM:n neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski. MMM onkin siksi jo asettanut työryhmän valmistelemaan uutta, vuoteen 2060 ulottuvaa metsäpuiden siemenviljelysohjelmaa.
Työryhmän tehtävänä on
-
päivittää arvio Suomen metsätalouden siementarpeesta vuoteen 2060 saakka
-
tarkentaa em. arvion pohjalta männyn, kuusen ja koivun siemenviljelysten perustamisohjelmia niin, että metsätalouden siemenhuolto tulee turvattua
-
esittää, mitä muiden puulajien siemenviljelyksiä tulisi perustaa ja mille alueille
-
esittää arvio siitä, missä määrin Pohjois-Suomessa on mahdollista perustaa siemenviljelyksiä ja missä määrin siemenhuolto perustuisi jatkossa metsikkösiemenen varmuusvarastoinnille
-
päivittää arvio siemenhuollon turvaamisesta aiheutuvista kustannuksista siemenviljelysten perustamisen osalta sekä
-
päivittää siemenviljelysten liiketaloudellisen kannattavuuden analyysi.
Työryhmän tulee lisäksi informoida ja kuulla aktiivisesti MMM:n asettaman Metsänjalostuksen ja siementuotannon neuvottelukunnan jäseniä ja mahdollisia muita sidosryhmiä. Työryhmän toimikausi kestää vuoden loppuun, ja uusi perustamisohjelma on määrä lähettää lausuntokierrokselle heti vuoden 2023 alussa.
Metsänjalostus nopeuttaa sopeutumista muuttuvaan ilmastoon
”Vaikka luonto sopeutuukin myös itsekseen vähitellen esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, jalostuksen ja metsänviljelyn avulla se tapahtuu kuitenkin selvästi nopeammin”, painottaa Paanukoski. Jalostukseen valitut puut, jotka testausaikana kasvavat ja kestävät parhaiten erilaisissa ilmastoissa, ovat todennäköisimmin niitä, joiden jälkeläisetkin kestävät tulevaisuudessa parhaiten. Jalostettu aineisto tuottaa lisäksi tilavuudeltaan suurempia puita, ja puiden tekninen laatu paranee.
Suomessa metsänjalostusohjelman toteuttamisesta ja jalostukseen liittyvästä tutkimuksesta vastaa Luonnonvarakeskus. Jalostetulla siemenellä pyritään turvaamaan taimitarhakylvöt ja merkittävä osuus metsäkylvöistä. Metsiköistä kerättyä siementä tarvitaan kuitenkin jatkossakin erityisesti Pohjois-Suomen metsäkylvöihin, koska siemenviljelyssiemeniä ei luonnonolosuhteista johtuen pystytä tuottamaan riittävästi maan pohjoisimpiin osiin.
Lue lisää uuden metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelman valmistelusta