Nuorten näkökulma: mikä on suomalaisen maatalouden tulevaisuus?
Järjestimme lokakuussa 2024 nuorten ympäristöhuippukokouksen, jonka pohjalta laadimme julkilausuman Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLIn pääteemojen osalta. Voit tutustua julkilausumaan tästä. Yksi pääteemoistamme käsittelee kestävää ruokajärjestelmää, jonka tiimoilta maa- ja metsätalousministeriö järjestivät yhdessä Greenpeacen kanssa työpajan nuorille.
Työpajassa nuoret peräänkuuluttivat huolta ruuantuotannon ympäristövaikutuksista ja kaipasivat ruokaketjuun aidompaa läpinäkyvyyttä. He toivat myös vahvasti esille lähiruuan merkityksen. Lähiruuan kestävyyttä tulisi tarkastella myös ostopanosten näkökulmasta. Meidän tulisi entistä paremmin huomioiden paikalliset tuotantopanokset. Se voisi käytännössä tarkoittaa suljettujen ravinnekiertojen tehostamista ja nurmiseosten monipuolistamista nurmipalkokasveilla, joiden ilmakehästä sitoma typpi huomioitaisiin paremmin nurmen lannoituksessa.
Olisiko aika kuunnella myös nuoria?
Luonto ja ekosysteemit eivät pysty sopeutumaan nopeasti lämpenevään ilmastoon, joka on voimakkainta juuri pohjoisella pallonpuoliskolla. Lisäksi maatalousympäristöjen indikaattorilajien määrän voimakas lasku kertoo maatalouden rakennekehityksen vaikutuksista paikallisluontoon. Maatalouden kannattavuuskriisiä ja monimuotoisuuden heikkenemistä ei voi korjata erikseen - jos lykkäämme ympäristötyön tulevaisuuteen, hintalappu kohoaa nykyistä korkeammalle ja samalla ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät ruuantuotannon edellytyksiä ja kannattavuutta yhä voimakkaammin.
Pohdimme samalla myös kuinka saamme uusia maatalousyrittäjiä alalle. Jotta nuoret voivat luottaa tulevaisuuteen, koko ruokajärjestelmältä vaaditaan aitoa sitoutumista kestävyysmurrokseen. Yhä useammin nuoren viljelijäsukupolven puheessa vilisee uudistavan viljelyn menetelmät ja pohdintaa ympäristökestävästä, sekä eettisestä eläintuotannosta. He ovat tietoisia maatalouden vaikutuksista ympäristöön, mutta syyllistymisen sijaan pyrkivät omien resurssiensa mukaan konkreettisiin toimiin. Nuorten merkitys siltojen rakentamisessa ja keskustelukulttuurin värittämisessä on ensisijaisen tärkeää.
Epävarmuus tulevasta pakottaa muuttamaan ajatusmaailmaa
NUOLI osallistui taannoin kyselytutkimukseen, jonka teimme Nuorisotutkimusseuran planetaarisen nuorisotutkimuksen tutkimusohjelman yhteydessä. Kysyimme ympäristötoimijoilta ja muilta nuorilta kuinka toiveikkaita he ovat oman, Suomen ja maailman tulevaisuuden suhteen (N=95). Kesäkuussa ilmestyneessä Futura-lehdessä 1/2025, vertaisarvioidussa artikkelissa sivulla 19, Tomi Kiilakoski, Sofia Laine, Sarella Arkkila, Alisa Horsmanheimo, Aaro Sariola ja Konsta Happonen kirjoittivat kuinka ympäristöorientoituneet ovat selvästi pessimistisempiä tulevaisuutta kohtaan kaikilla kolmella ulottuvuudella.
Maatalousala ja ruuantuotanto voi näyttäytyä nuorille myös ympäristöongelmien ratkaisijana, joka lisää oman työn merkityksellisyyttä. Onhan ruoantuotantomme täysin riippuvainen luonnosta. Tulevaisuudessa märehtijöiden rooli ruoantuotannossa ei välttämättä ole pelkästään maidon- ja lihantuotanto, vaan niillä on laajempi merkitys ympäristökestävän kasvinviljelyn mahdollistajana ja luonnon monimuotoisuuden vaalijana. Nuoret näkevät kotimaisen kasviproteiinin tuotannon mahdollisuudet, mutta ymmärtävät märehtijöiden merkityksen ravinnekierron, monipuolisen nurmenviljelyn ja tilannetajuisen laiduntamisen myötä.
Nuorten muutosvalmius on tärkeää ruokajärjestelmän kestävyysmurroksessa. Kauniiden sanojen sijaan nuoret kaipaavat aitoja toimija, koska me nuoret tulemme elämään ilmastonmuutoksen vaikutusten seurausten kanssa pidempään kuin nykyiset vallanpitäjät.
Sarella Arkkila tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa maatalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimusta rahoittaa Wihurin säätiö. Elina Tuiskunen puolestaan työskentelee kotitilallaan, jossa päätuotantosuuntana on maidontuotanto. Tilalla hyödynnetään uudistavan viljelyn menetelmiä kokonaisvaltaisesti.
Kirjoittajat ovat valtioneuvoston kanslian alaisen Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLIn jäseniä. Ryhmä tuo nuorten ääntä osaksi poliittista päätöksentekoa. Heidän kaksivuotinen toimintakausi päättyy kuluvana kesänä.
