Onnellisten kasvisten valtakunta
Kasvikset kuuluvat jokaiseen päivään. Nykysuosituksen mukaan vihanneksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi nauttia kokonainen korillinen (500–800 grammaa) päivässä. Kulutuksessa olisikin kasvunvaraa, sillä vuoden 2017 FinRavinto-tutkimuksen mukaan keskimääräinen kasvisten käyttö oli noin 350 grammaa päivässä.
Kansallisen ruokastrategian visiona on olla kestävän ruuantuotannon edelläkävijä – onnellisen ruuan maa. Kasvikset ovat tärkeä osa tätä visiota, sillä kasvispitoinen ruokavalio hyödyttää sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia.
Suomen puhdas tuotantoympäristö on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi koko Euroopan näkökulmasta, sillä nykyiset vihannesten ja hedelmien viljelyn pääalueet Etelä- ja Keski-Euroopassa kärsivät jo nyt veden puutteesta ja sään ääri-ilmiöistä. Kysynnän kasvaessa Suomessa on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa kasvisten tuotantoa maan eri osissa (Lisätietoa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-109-8).
Paljon arvoa pieneltä viljelyalalta
Jo nyt Suomessa tuotetaan asukaslukuun nähden runsaasti vihanneksia ja marjoja. Vahvuuksiamme on muun muassa korkeatasoinen ympärivuotinen kasvihuonetuotanto. Myös avomaakasveissa omavaraisuusaste on korkea päätuotteissa, kuten juurekset, sipulit ja mansikka. Kotimaisen omenan saatavuus on lisääntynyt, ja omavaraisuusaste on ylittänyt jo 20 % omenan kulutuksesta.
Puutarhatuotanto (sisältää myös koristekasvien tuotannon) käyttää alle prosentin kaikesta viljelyssä olevasta maatalousmaasta. Tällä alalla muodostuu kuitenkin paljon arvoa: puutarhatuotanto kattoi vuosina 2020–2024 keskimäärin 23 % koko maatalouden tuotosta ilman tukia ja 45 % kasvintuotannon yhteenlasketusta tuotosta.
Kasvisten tuotannossa on mahdollisuus hyvään taloudelliseen menestykseen, mutta mikään avain onneen alan valinta ei ole. Yhteistä kaikille maatilayrityksille on iso vaihtelu kannattavuudessa yritysten kesken. Tulevaisuudessa tärkeää on vahvistaa yrittäjien talousosaamista ja löytää keinoja tuottajien neuvotteluaseman parantamiseen toimitusketjussa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen ketjun eri toimijoiden kesken on yksi askel eteenpäin.
Uusia maukkaita kasvistuotteita
Ruuan kulutuksen muuttaminen kasvispainotteisempaan suuntaan vaatii uusia tuotteita ja reseptiikkaa. On tärkeää, että ruoka maistuu hyvältä. Tarvitaan helppokäyttöisiä kuluttajatuotteita, joiden avulla kasviksia on helppo lisätä kaikille aterioille ympäri vuoden. Kasvisten kiinnostavuutta eri-ikäisille kuluttajille voidaan vahvistaa monipuolinen kuluttajaviestinnällä ja ruokakasvatuksella.
Jatkojalostuksen lisääminen on keino parantaa myös viljelyn kannattavuutta, kun erilaisille raaka-aineille ja sivuvirroille löydetään hyötykäyttöä. Jalostetut tuotteet voivat olla myös merkittävä mahdollisuus kasvistuotteiden viennin lisäämiseen.
Alan vetovoima ratkaisee
Kasvisalan kiperiä kysymyksiä on tulevaisuudessa, löytyykö alalle tulijoita – innostuneita yrittäjiä ja osaavaa työvoimaa. Teknologian kehittymisestä huolimatta puutarha-ala on edelleen työvoimavaltainen. Tarvitaan monipuolisia työvoiman välitysmarkkinoita ja uusia yhteistyömuotoja. Yhtä tärkeää on parantaa kehittää työoloja ja tukea työntekijöiden työhyvinvointia yrityksissä.
Kasvistuotannon kasvu voi toteutua vain, jos alalla luotetaan tulevaisuuteen. Yhteisen vision toteuttaminen vaatii meitä kaikkia – yrittäjiä, työntekijöitä, kaupan ja teollisuuden toimijoita, neuvojia, tutkijoita ja päättäjiä – tunnistamaan mahdollisuudet ja tuottamaan ratkaisuja arjen ja tulevaisuuden haasteisiin. Palkintona siintää onnellisten kasvisten valtakunta!
Terhi Suojala-Ahlfors toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on suomalaisen puutarhatuotannon elinvoimaisuuden kehittäminen, erityisesti avomaavihannesten tuotanto.
