Palvelumuutokset maaseudulla ja saaristossa keskusteluttavat
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus maaseutu- ja saaristoalueilla puhuttivat eduskunnan pikkuparlamentin seminaarissa. Alueellisen eriarvoistumisen pysäyttämisessä korostui yhteistyön merkitys.
Seminaarin avannut harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa kuvaili tilannetta maaseudulla.
”Maaseudun palvelujen kysymys on tärkeä ja ajankohtainen tässä ja nyt. Pitkät välimatkat ovat monille arkea: terveysasemalle on kymmeniä kilometrejä, lähikauppa ei ole enää pitkään aikaan ollut itsestään selvyys ja harrastusmahdollisuudet ovat riippuvaisia pitkistä ajomatkoista tai vapaaehtoistyön voimasta”, Elomaa totesi.
”Maaseudun asukkaat ovat tottuneet kokeilemaan uutta, yhdistämään voimansa ja rakentamaan hyvää elämää itselleen ja kylälleen. Tämä on perusta, jolle myös tulevaisuuden palveluratkaisut voidaan rakentaa, valtion ja kuntien ollessa tässä mukana omalla roolillaan.”
Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Sandra Bergqvistin mukaan myös saaristolaiset ovat valmiita kokeilemaan uutta.
”Kun teknologia kehittyy ja uudet palvelumallit yleistyvät, saaristo ei ole kehityksen reunalla, vaan se voi olla sen edelläkävijä. Digitaaliset palvelut, liikkuvat palveluyksiköt, älykkäät logistiikkaratkaisut ja yhteisölliset palvelumallit voivat avata aivan uusia mahdollisuuksia. Kun nämä yhdistetään saaristolaiseen käytännönläheisyyteen ja vahvaan yhteishenkeen, syntyy ratkaisuja, jotka voivat toimia esimerkkeinä myös muualla Suomessa”, Bergqvist sanoi.
Maaseudulla tyytymättömyyttä palveluihin
Elli Saari Motivasta esitteli alkuvuodesta käydyn ”Sujuuko arki vai potuttaako palvelut?” -verkkokeskustelun tuloksia. Keskustelun tuloksista voi lukea tarkemmin täällä. ”Voxit-keskustelu antaa maaseudun palveluista ja arjesta jännitteisen kuvan. Palveluihin ollaan enemmän tyytymättömiä kuin tyytyväisiä, mutta myös digipalvelujen kehittämiselle on kannattajansa. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä palvelujen merkityksestä arkeen ja esimerkiksi maaseutupoliittisen selonteon suosituksia”, Saari kuvasi.
Seminaarissa kuultiin vaikuttavia arjen tarinoita maaseutu- ja saaristoalueilta. Tarinoita kuultiin muun muassa henkilöllisyystodistuksen hankkimisen haasteista maaseudulla ja sen kerrannaisvaikutuksista, palvelujen etääntymisen vaikutuksista niin ikäihmisiin kuin lapsiperheisiin sekä vapaaehtoistoimijoiden merkityksestä saaristo- ja maaseutualueilla.
“Kyllähän me täällä ymmärrämme, että kaikkea ei voi olla omalla kylällä tai kunnassakaan. Onhan täällä ennenkin ajettu asioille. Mutta se on eri asia, että palvelut ovat vähän kauempana kuin että ne karkaavat koko ajan kauemmas. Kun yksinkertaisenkin asian hoitamiseen menee koko päivä, niin kyllä se yhdenvertaisuus alkaa tuntua aika kaukaiselta sanalta”, keskustelussa kiteytettiin.
THL:n Tutkimusprofessori Sakari Karvonen peilasi verkkokeskustelun tuloksia ja arjen tarinoita tutkimuksiin: ”Eriarvoisuutta on ollut aina ja sitä vastaan on taisteltava. Alueellinen segregaatio on estettävissä, jos on tahtoa. Alueellinen eriarvoistuminen on väistämätöntä, ellei asialle tehdä jotakin. Toimia ei ole tehty riittävästi yhdessä. On kyse isoista asioista, jotka vaativat isoja ratkaisuja ja digi ei ole ratkaisu kaikkeen. Keskittämistoimien monialaisuus on yksi ratkaisu.”
Seminaarin päätteeksi kokoonnuttiin Erätauko-keskusteluun, johon osallistuivat Sandra Bergqvist (RKP), kansanedustaja Hanna Räsänen (Kesk.), neuvotteleva virkamies Kari Kemppainen (VM), sosiaalineuvos Markus Seppelin (STM), yksikön johtaja Saara Reinimäki (LVM) ja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom (Kuntaliitto).
Keskustelussa käytiin läpi kuultujen tarinoiden aiheita. Esimerkiksi vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin merkitystä ja tulevaisuutta pohti Hanna Räsänen: ”Myös omalla kylälläni Outokummussa kyläyhdistyksen alasajo on ollut ajankohtaista, kun edelliset sukupolvet ovat jäämässä toiminnasta hyvin ansaitulle eläkkeelle. Yhteisten asioiden hoitoon olisi saatava myös uusia käsiä mukaan.”
Keskustelussa peräänkuulutettiin avointa suhtautumista uudenlaiseen yhteistyöhön. Alueet ovat erilaisia keskenään, joten ratkaisut tulisi valita paikalliset tarpeet tunnistaen.
Seminaarin järjestivät harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä, maaseutupolitiikan neuvosto ja saaristoasiain neuvottelukunta. Seminaari pidettiin maaliskuun puolivälissä.
