Peltolohkojen korvauskelpoisuutta jatketaan ja viljelykiertoon muutoksia vuonna 2026
Valtioneuvosto vahvisti torstaina istunnossaan asetuksilla useita muutoksia peltojen korvauskelpoisuuteen ja viljelykiertoon. Korvauskelpoisuuden jakamisen periaatteisiin lisättiin nuoret viljelijät ja itäinen Suomi. Lisäksi tarkennettiin maatalousmaan määritelmää aurinkopaneelien osalta sekä poistettiin viljelykiertovaatimus puhdaskauralta, jolle on tuotantosopimus.
Valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen, joka jatkaa hallitusohjelman mukaisesti ruuantuotannossa olevien peltojen hyväksymistä korvauskelpoiseksi valtion määrärahatilanteen niin salliessa vuonna 2026. Muutoksen myötä korvauskelpoiseksi voidaan hyväksyä vuoden 2026 alusta korvauskelvoton lohko, jonka omistaa aktiiviviljelijä ja jolle on myönnetty nuorten viljelijöiden tulotukea sekä lohko, joka sijaitsee itäisen Suomen ohjelman mukaisilla alueilla.
Hallitusohjelman mukainen vuosittainen vapautuvien korvauskelpoisuuksien jakaminen korvauskelvottomille pelloille jatkuu edelleen koko maassa, ja vuoden 2026 alusta sitä hoitavat elinvoimakeskukset. Jako tehdään jatkossa uusissa elinvoimakeskuksissa, eli vapautuva korvauskelpoisuus jaetaan korvauskelvottomille aloille saman elinvoimakeskuksen alueella vanhimmasta uusimpaan. Korvauskelpoisuuden erilliset kohdentamiset nuorille ja itäisen Suomen ohjelman mukaisille alueille eivät vaikuta korvauskelpoisuusalan nk. jakovaran muodostumiseen.
Korvauskelpoiseksi hyväksyttävistä lohkoista säädetään tarkemmin erikseen vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Mahdollinen korvauskelpoisuus lisätään korvauskelvottomalle lohkolle hallinnon toimesta eikä viljelijän tarvitse sitä erikseen hakea.
Asetusmuutoksessa täsmennetään myös käytäntöä, jonka mukaan maatalousmaaksi ei katsota alaa, joka on aurinkopaneelien ja niiden rakenteiden peittämä. Mikäli paneelirivien väliin jää riittävän leveä kaista, joka mahdollistaa maataloustoiminnan, se voidaan ilmoittaa tukihakemuksessa maatalousmaana. Asetusmuutos tuo selkeyttä tukien myöntämiseen ja parantaa viljelijän oikeusturvaa.
Puhdaskaura vapautuu viljelykiertovaatimuksesta
Asetusmuutoksen myötä yksi- tai monivuotinen viljelykiertovaatimus ei koske tuotantosopimukseen perustuvan puhdaskauran tuotannon pinta-aloja. Puhdaskauraa saa jatkossa viljellä samalla alalla yli kolme vuotta peräkkäin. Puhdaskauraa viljellään gluteenitonta erityisruokavalioita noudattavien henkilöiden tarpeisiin. Sen viljely on pitkälle erikoistunutta sopimustuotantoa, jossa on sopimukseen perustuvat esikasvivaatimukset sekä vaatimukset muiden kasvien viljelyyn. Esimerkiksi muiden viljojen viljely ei ole sallittua puhdaskauran sopimustuotannossa.
Välikasvin osalta asetusta täsmennetään EU:n komission tulkintaa vastaavaksi siten, että välikasvi luetaan eri viljelykasviksi vain yksivuotisessa viljelykierrossa.
Monivuotisessa viljelykierrossa kasvin on vaihduttava viimeistään joka neljäs vuosi.
Viljelykiertovaatimus sisältyy ehdollisuuteen eli EU:n viljelijätukien pakollisiin perusvaatimuksiin. Viljelykiertovaatimuksen tavoitteena on maaperän kasvukunnon säilyttäminen ja parantaminen. Vaatimus viljelykierrosta koskee suurinta osaa maatiloista Suomessa.
Linkit päätöksiin:
Päätös valtioneuvoston asetuksesta (MMM/2025/148)
Päätös valtioneuvoston asetuksesta (MMM/2025/150)
Päätös valtioneuvoston asetuksesta (MMM/2025/151)
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Riikka Knaapi, 029 516 2001 (ehdollisuus)
Neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo, 029 516 2057 (korvauskelpoisuus, maatalousmaa)
Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, 029 516 2248
