Ruoka2040 Strackathon – yhteistyötä ja timanttisia ajatuksia

Ruokajärjestelmäajattelun ja -strategian tarkoitus: luoda eri näkökulmat yhteensovittava kartta

Kuten useimmat ruokajärjestelmän kanssa töitä tekevät tätä nykyä tunnistavat, nykyinen mallimme ruuan tuotantoon, jalostamiseen, jakeluun, kuluttamiseen ja ravinteiden kierrättämiseen vaatii remonttia. Tarve on suuri saada hiilipäästöt ja luontokato kuriin, ruokavaliot tuottamaan terveitä elinpäiviä, typpi ja fosfori Itämeren sijasta takaisin alkutuotantoon, ja maatalouden kannattavuus aidosti kannustavalle tasolle.

Ja kuten kaikissa pientä pintaremonttia suuremmissa kuvioissa, tässäkin sopassa on monta kokkia.  Siispä kestävää ja kannattavaa ruokajärjestelmää vuoteen 2040 ei kannata, eikä voi kehittää kuin yhdessä sen eri sidosryhmien kesken.

Itse asiassa koko konsepti – ruokajärjestelmä – on nimenomaan kehitetty lähtökohdaksi ja neuvotteluvälineeksi, jolla sen toimijajoukon muodostavat erilaiset sidosryhmät pystyvät katsomaan omaa ja muiden tahojen toimintaa ruokaketjua suuremmassa ja kompleksisemmassa kontekstissa. Ruokajärjestelmästrategiaa tarvitaankin juuri nyt enemmän kuin koskaan yhteisten kestävyys- ja kannattavuusponnistelujen koordinointiin.

Kullakin ruokajärjestelmän osapuolella on oma erityinen asemansa, tietonsa ja poliittinen neuvotteluvaransa. Nämä ajattelun kehikot ovat meillä kaikilla tiukassa, ja ohjaavat perinteisissä tilanteissa käytäviä keskusteluista usein totuttuja – eli samoja ratoja pitkin.

Tarvitaan siis jotain ihan muuta välineeksi tietoon pohjautuvaan keskustelun ja neuvotteluun kompromisseista ja vaihtoehtoisista poluista kohti kokonaisvaltaisesti kestäviä ruokajärjestelmiä. Juuri sellainen väline oli Ruoka2040 strackathon!

Ruoka 2040 Strackathon – uusia ja rohkeita avauksia kansalliseen ruokastrategiatyöhön

Ruoka 2040 Strackathon-tapahtuma järjestettiin kesäkuussa 2025. Mukaan kutsuttiin kuusi visionääristä strategiatiimiä ruokajärjestelmän keskeisistä sidosryhmistä: visionääriset maatalousyrittäjät, elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa, uusia teknologioita kehittävät startupit, julkishallinto ja rahoitus- ja finanssiala. Jokaisessa 5 hengen tiimissä oli myös tutkijajäsen.

Strackathonin tavoitteena oli tuottaa uusia, ennakkoluulottomia ja rohkeita näkemyksiä ja avauksia laajemman ruokajärjestelmän strategiatyön tueksi. 

Tiimeiltä toivottiin innostavaa ja selkeää strategiatarinaa ruokajärjestelmän paremmista tulevaisuuksista, sisältäen esim. millaista ruokajärjestelmää kannattaa tavoitella ja miksi, mihin pitäisi panostaa ja mihin ei, minkä pitäisi muuttua, minkä säilyä ja mitä uutta tulisi luoda, mitä haasteita on voitettava, kenen pitäisi tehdä ja mitä jne.  Erityisesti tiimejä kannustettiin ”entä jos” ajatteluun, rohkeisiin avauksiin ja radikaalitkin ideat toivotettiin tervetulleiksi.

Mitä Strackathonista syntyi?

Lopputuloksena Ruoka 2040 Strackathonista saimme tiimeiltä toiveidemme mukaan kuusi rohkeaa, ja kokonaisvaltaista sekä käytännönläheistä strategiatarinaa, useita innovatiivisia ja radikaalisti uudenlaisia ajatuksia ruokajärjestelmän uudistamisesta sekä ennen kaikkea: syvä vuoropuhelu ja dialogi eri toimijoiden välillä ja vahva yhteinen tahto muutokseen.

Strackathon toimi erinomaisesti osallistujiensa kirittäjänä ohi sen tutun ja turvallisen laatikon, ja tuotti uusia ja inspiroivia strategisia avauksia totuttujen rajojen ulkopuolelta kestävän ja kannattavaan ruokajärjestelmän luomiseen. Tiimejä kannustettiin visionäärisiin ideoihin, joita konventionaaliset keskustelukontekstit eivät useinkaan tuota. Siksi strackathonin lopputulokset ovat strategiatyön tueksi ja vain ohjausryhmän sisäiseen käyttöön. Toki osallistujat ovat vapaita itse jakamaan mahtavia aloitteitaan ja edistämään niitä – ja suorastaan kannustamme heitä siihen – oman halunsa mukaan!

Nostetaan tässä kuitenkin joitakin yksittäisiä herkkupaloja esiin:

•    Regulaattorista mahdollistajaksi: Teknologianeutraali sääntely, yksi luukku kaikille lupaprosesseille, koulutuspolut tuottamaan osaamista kaupallistaminen huomioiden, ulkomaisten osaajien kotouttaminen, yhteistyö sektorisiilojen ja end-of-waste pikareittien mahdollistamiseen.
•    Big Betit ja Skaalaus: Tavoitteena 10 tehdasta vuoteen 2035, 100 globaalia ruokainnovaatiota 2040 mennessä, 12-kertaistunut vienti.
•    Tulevaisuuden tukipolitiikka: Siirtyminen tulosperusteisiin tukiin (esim. CO₂/tuoteyksikkö) ja tulosperusteinen lainarahoitus.
•    Startup-toiminta ja innovaatioekosysteemi: Ongelmapankki, TKI-panostusten kohdistaminen, innovaatiosetelit, mikrolainat.
•    Yhteiskuntasopimukset: Tavoitteelliset julkisen ja yksityisen sektorin sopimukset systeemisiin muutoksiin (esim. kalan ja kasvisten kulutus, vienti, työpaikat).
•    Kestävyys: Uudistava viljely, ekosysteemipalvelut, uusiutuva energia.
•    Elinvoima: Paikalliset tuottajaverkostot, nuorten kannustimet pysyä ja tulla maaseudulle
•    Huoltovarmuus: Kaksoiskäyttö-droonit, valmiusviljelijäkoulutus, nautatalouden ylläpito.
•    Talous: Tulojen tasausjärjestelmä, ekosysteemipalveluiden kannustimet, suoramyynti.
•    Ruokaministeriö: Yksi hallinnollinen toimija, joka rakentaa poikkeuksellista synergiaa tuottavaa yhteistyötä
•    Innovaatioympäristön houkuttelevuus: Verotukselliset edut, huippuosaajien houkuttelu, Suomen brändi maailman Food Hubina ja onnellisuuden lähteenä.
•    Food Loop: Suljetun kierron ruokakonsepti, joka viedään maailmalle.

Vielä kerran; lämmin kiitos kaikille Ruoka 2040 strackathoniin osallistujille heittäytymisestä, syväosaamisenne likoon laittamisesta, ja uutta luovasta iloisesta tunnelmasta! Tuotettujen strategia-avausten pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan kestävämpi, resilientimpi ja innovatiivisempi ruokajärjestelmä Suomeen vuoteen 2040 mennessä.

Kuvassa toinen kirjoittajista, Laura Forsman

Kirjoittajat ovat Laura Forsman, Viikki Food Design Factory Manager. Helsingin yliopisto ja Vesa Auvinen, Tulevaisuusilon rakentaja, AI & Metaverse Strategist, Chief Imagination and Impact Officer. Dazzle oy.