Suomen aloite kansainvälisestä kasvinterveysvuodesta 2020 toteutumassa
YK:ssa päätetään joulukuun puolivälissä ensimmäisen kansainvälisen kasvinterveysvuoden (International Year of Plant Health, IYPH) viettämisestä vuonna 2020. Teemavuoden viettäminen perustuu Suomen tekemään aloitteeseen, joka on saanut tukea laajasti eri puolilta maailmaa. Kasvinterveysvuosi on ensimmäinen Suomen esittämä teemavuosialoite YK-tasolla.
Suomen aloite kansainvälisestä kasvinterveysvuodesta oli ensimmäisen kerran esillä IPPC:n (International Plant Protection Convention) yleiskokouksessa vuonna 2015. Aloite teemavuodesta sai siellä ja myöhemmin samana vuonna järjestetyssä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n yleiskokouksessa heti laajasti kannatusta. Aloitteen etenemistä kansainvälisillä foorumeilla ovat edistäneet maa- ja metsätalousministeriön ohella myös ulkoministeriö ja Suomen YK:n pysyvä edustusto.
Teemavuoden uskotaan kasvattavan niin kansalaisten kuin päättäjienkin tietoisuutta kasvinterveyden tärkeydestä muun muassa maailman ruokaturvan, maatalouden tuottavuuden, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön suojelun kannalta. Lisäksi teemavuodella vahvistetaan YK:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä painottaa, että aloite sekä sen saama kansainvälinen kannatus korostaa Suomen ammattimaisuutta sekä hyvää mainetta kansainvälisten toimijoiden joukossa.
Kasvitaudit globaali uhka
Tänä päivänä arviolta lähes 40 prosenttia kaikesta maailman kasvituotannosta menetetään tuholaisten aiheuttamana. Taloudellisesti kasvien tuholaiset aiheuttavat globaalille taloudelle noin 190 miljardin euron kustannukset vuosittain.
Kasvinterveydestä huolehtimalla voidaan suojella ympäristöä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta kasvien tuholaisilta ja taudeilta. Lisäksi tietoisuudella kasvinterveydestä voidaan nostaa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edesauttaa nälänhädän, aliravitsemuksen sekä köyhyyden vähentämistä.
Ministeri Jari Leppä korostaa, että tuhoeläimet sekä taudit eivät kanna passia tai huomioi maahanmuuttoon liittyviä vaatimuksia. Näiden leviämisen ennaltaehkäisy on hyvin tärkeää ja se vaatii yhteistyötä kaikilta mailta. ”Meidän tulee kasvattaa kansallista, alueellista sekä globaalia tietoisuutta kasvinterveydestä ja sen vaikutuksista ruuantuotannon turvallisuudelle, köyhyyden vähentämiselle sekä luonnon suojelulle”, Leppä sanoo.
Suomessa kasvinterveyden tilanne on hyvä
Suomen asema kasvinterveysvuoden alullepanijana on myönteinen, sillä tilanne kasvinterveyden saralla on Suomessa hyvällä tasolla. Teemavuoden avulla Suomen uskotaan kuitenkin hyötyvän mm. maataloustuotteiden paremmalla kilpailukyvyllä, vientimahdollisuuksien lisääntymisellä sekä näkyvyyden ja hyvän maineen lisääntymisellä kansainvälisessä politiikassa.
Liitteet:
Championing an International Year of Plant Health
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriössä:
Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, puh. 0295162439, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Ralf Lopian, puh. 0295162329, etunimi.sukunimi@mmm.fi
