Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastuksesta

Maa- ja metsätalousministeriö
30.6.2016 14.00
Tiedote

Tenon kalastussopimusneuvottelut Suomen ja Norjan välillä on saatu päätökseen. Valtuuskuntien puheenjohtajat vahvistivat 29. kesäkuuta sopimuksen, jolla pyritään kohentamaan Tenon arvokkaiden lohikantojen tilaa ja vähentämään lohien kalastuskuolevuutta 30 prosenttia nykytasosta. Tämä edellyttää eri pyyntitapojen kalastusaikojen vielä suurempaa prosentuaalista leikkaamista.

Uuden sopimuksen myötä useimpien lohikantojen odotetaan elpyvän kestävälle tasolle noin kahden lohisukupolven aikana eli runsaan kymmenen vuoden kuluessa. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017.

Vuonna 2012 alkaneiden neuvottelujen lähtökohtana on ollut kiistaton tarve elvyttää heikentyneitä lohikantoja. Kalastuksen vähennykset on kohdennettu tutkimustiedon perusteella etenkin kalastuskauden alkuun, että ne parantavat tehokkaasti kantojen tilaa. Siksi rajoituksia on pitänyt kohdistaa laajasti myös perinteiseen pyyntiin eli verkko- ja patokalastukseen.

Neuvottelutulos on kompromissi, jossa sovitetaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien kalastusoikeudet. Sopimuksessa on pyritty huomioimaan saamelaisten perinnepyynti, vesialueen omistukseen perustuva kalastus sekä kalastusmatkailu. Lohikantojen elpyminen kestävälle tasolle jaksotetaan noin kymmenen vuoden ajalle, jotta kalastusta ei tarvitse lopettaa kokonaan.

Tenon lohentuotantoalueista kaksi kolmasosaa sijaitsee Norjassa ja yksi kolmasosa Suomessa. Suomen osuus jokipyynnin saaliista on viime vuosina kasvanut. Nämä tekijät vaikuttivat myös pyyntirajoitusten yksityiskohtiin.

Kalastusmatkailun lupakäytäntöön tulee muutos. Jatkossa Suomella ja Norjalla on maakohtaiset lupakiintiöt. Tähän asti luvista saatavat tulot on tasattu maiden kesken ja lupamyynti on ollut yhteistä. Samalla suomalaisille ja norjalaisille tulee mahdolliseksi ostaa matkailulupia kummastakin maasta.

Sopimus sisältää joustomahdollisuuksia kalastusmääräyksiin, joita voidaan käyttää lohikantojen tilan mukaan säätelyn lieventämiseksi tai kiristämiseksi.  Sopimuksen kalastussääntö on jatkossa määräaikainen eli kalastussäädöksiä tarkistetaan lohikantojen tilan mukaisiksi 5-7 vuoden välein. Kun lohikannat saadaan elpymään kestävälle tasolle, kalastusta on mahdollista jälleen lisätä. Lohikantojen seurantaa koskevaa yhteistyötä on myös tarkoitus kehittää, jotta lohikantojen tilan arviointi olisi entistä luotettavampaa esimerkiksi kaikuluotaustekniikkaa käyttämällä.

Suomen neuvotteluvaltuuskunta ei ollut yksimielinen neuvottelutuloksesta, sillä ratkaisu syntyi äänestämällä. Lopputulokseen vaikutti arvio siitä, mihin neuvottelujen raukeaminen olisi johtanut.  Mikäli sopimusta ei olisi saatu sovittua, vaihtoehtona olisi ollut siirtyminen kansalliseen säätelyyn. Tämä vaihtoehto katsottiin huonommaksi, koska sen vaikutuksia kalakantoihin, kalastuksen järjestämiseen ja kalastusmahdollisuuksiin ei kaikilta osin osata ennustaa.  Lohikantojen heikon tilan parantaminen kansallisilla säädöksillä olisi todennäköisesti vaatinut vielä voimakkaampia säätelytoimia kuin neuvoteltuun sopimukseen sisältyvä kohdennettu säätely.

Uusi sopimus ja sen kalastussääntö on tarkoitus saada voimaan vuoden 2017 kalastuskauden alkuun mennessä. Seuraavaksi pyydetään lausuntoja sopimusluonnoksesta sekä Suomessa että Norjassa. Suomessa sopimus ja kalastussääntö edellyttävät eduskunnan hyväksyntää tullakseen voimaan. Kalastuksen rajoittaminen mahdollistaa sen, että lohta pääsee nousemaan jokeen huomattavasti nykytilannetta enemmän ja saalisvarmuus sallituilla kalastusajoilla kasvaa. 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Pentti Lähteenoja p. 029 5162485
neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste p. 029 5162152
[email protected]

Tenon kalastussopimusluonnos – kalastussäännön kalastuksensäätelyratkaisu lyhyesti
Lausuntopyyntö ja taustamuistio maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/lausunnolla

EU ja kansainväliset asiat Kalat