Uusi ruokafaktasivusto esittää suomalaiset tuotantotavat kansainvälisessä vertailussa
Tänään julkistettu Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu Ruokafaktasivusto esittää tilastotietoa suomalaisen ruuantuotannon sijoittumisesta kansainvälisessä vertailussa kymmenien tunnuslukujen valossa. Palveluun on koottu kuluttajille ja elintarvikealan yrityksille sekä medialle käyttökelpoisessa muodossa tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruuan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista.
Tilastotietoa Suomen elintarvikeketjusta on tuotettu pitkään, mutta tilastopalveluissa painopisteenä on ollut kotimaan tilanteen kuvaaminen. Suomalaiset elintarvikkeet ovat monilla mittareilla mitattuna laadukkaita: elintarvikeketju on hygieeninen, tuotteet jäljitettävissä ja tuotanto vastuullista. Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla yritysten on kuitenkin kyettävä perustelemaan suomalaisen ruuan laadukkuus suhteessa kilpailijamaihin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin.
– Tarina ei yksin riitä, tarvitaan pitäviä argumentteja. Väitteet suomalaisen ruuan puhtaudesta ja ylivertaisuudesta eivät kanna pitkälle, jos tuotteiden vahvuuksia suhteessa kilpaileviin tuotteisiin ei ole osoittaa faktapohjalta, toteaa yksikönpäällikkö Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamassa ruokafaktapalvelussa suomalaisen ruuantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. EU:n ja muiden Euroopan maiden elintarvikeketjuista on saatavilla runsaasti tilastotietoa, mutta vertailua vaikeuttaa tietojen sirpaleisuus ja vaihtelevat tilastointitavat. Hankkeen yhtenä tavoitteena olikin koota tieto yhteen ja helposti hyödynnettäväksi.
Ruokafaktasivustoa varten tutkijat käyttivät lähteinä muun muassa EUROSTATin, EFSA:n ja OECD:n tilastoja. Tavoitteena oli kerätä vertailuun soveltuvaa tilastotietoa niistä tunnuksista, joiden arvioitiin tuovan esiin suomalaisen ruuantuotannon erityisiä vahvuuksia. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista. Kotimaan tilastotietoja ja asiantuntemusta saatiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi myös muilta tutkimuslaitoksilta ja viranomaistahoilta, yliopistoilta, järjestöiltä ja yrityksiltä.
Ruokafaktasivusto on tarkoitettu hyödynnettäväksi esimerkiksi kuluttajien tiedonlähteenä ja yritysten viestinnän ja markkinoinnin taustatukena. Todennettavissa olevia vahvuuksia löytyi monia.
– Tilastoista käy selvästi ilmi esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla aivan omaa
luokkaansa eurooppalaisessa tilastovertailussa, kertoo hankkeesta vastannut erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.
Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruuantuottajamaissa.
Osin tulokset yllättivät tutkijatkin. Vastoin ennakko-oletuksia suomalaisen talousveden paremmuudesta, talousveden laatu osoittautui tilastollisessa vertailussa korkealuokkaiseksi lähes koko EU:ssa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Toisaalta löydettiin myös heikommin tunnettuja suomalaisia vahvuusalueita, esimerkkinä luomukeruualueeksi soveltuvan metsän osuus. Tilastokatsauksen perusteella todettiin, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta. Sivustolla voitiin hyödyntää myös tuoreinta tutkimustietoa esimerkiksi kalojen vierasainepitoisuuksista. Tiedoista käy ilmi, että Itämeren lohen korkea dioksiini- ja PCB-pitoisuus oli peräti puolittunut sitten vuoden 2002 lähestyen jo EU:n sallimia raja-arvoja.
Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Suomenkielisenä julkaistusta palvelusta on tarkoitus julkaista myös käännösversio englanniksi ja mahdollisesti muilla kielillä. Ruokafaktasivuston tavoite on edistää Ruoka2030 ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja sen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö osana maatalouden kriisipakettia.
Lisätietoja:
erikoistutkija Csaba Jansik, Luonnonvarakeskus, p. 0295326170, csaba.jansik(at)luke.fi
yksikönpäällikkö Anna-Leena Miettinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 033 0812
