Budjettiriihestä lisärahoitus Länsi-Suomen susikannan seurantaan – suden hoitosuunnitelma päivitetään laajassa yhteishankkeessa
Viime viikon budjettiriihessä sovittiin lisärahoituksesta läntisen Suomen susikannan seurantaan. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt myös laajapohjaisen hankkeen suden hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Vahinkoperusteisten sudenkaatolupien myöntämiselle ei tänä vuonna aseteta ylärajaa.
Budjettiriihessä sovittiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän esityksestä Luonnonvarakeskukselle suunnattavasta 300 000 euron lisärahasta, jolla mahdollistetaan Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoittaminen ja uuden kenttähenkilön palkkaaminen alueen susikannan seurantaan. Vastaavasta susiyhdyshenkilöstä on ollut Lounais-Suomessa suuri hyöty.
–Susien pannoittamisella saadaan tietoa laumojen liikkeistä, ja näin voidaan ehkäistä muun muassa metsästyskoiravahinkoja. Pannoittamiseen tarvitaan kuitenkin metsästysoikeuden haltijan lupa, joten pannoituksia voidaan tehdä vain niillä alueilla, joilla metsästysseuroilla ja maanomistajilla on siihen tahtoa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt lisäksi suden hoitosuunnitelman päivittämiseen tähtäävän laajapohjaisen hankkeen, jonka ohjausryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön edustajien ohella ympäristöministeriön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen metsästäjäliiton ja MTK:n edustajat sekä asiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen riistakeskuksesta.
Hankkeen valmisteluryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Luonto-Liiton, Metsähallituksen, MTK:n, Paliskuntain yhdistyksen, Poliisihallituksen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Kennelliiton, Suomen metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen edustajat. Valmisteluryhmän tehtävänä on tehdä ohjausryhmälle esityksiä jo hankkeen kuluessa tehtävistä kokeiluista sekä muutoksista ja lisäyksistä voimassa olevaan hoitosuunnitelmaan. Uusi hoitosuunnitelma on tarkoitus vahvistaa keväällä 2019.
Laajapohjaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa luottamusta susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan. Yhteistyön toivotaan tuottavan uusia ideoita myös siihen, miten suden aiheuttamia haittoja voidaan rajoittaa ja miten asukkaiden turvallisuuden tunnetta susien esiintymisalueilla voidaan lisätä.
Vahinkoperusteisille poikkeusluville ei tänä vuonna aseteta ylärajaa
Vahinkoperusteisten sudenkaatolupien myöntämiselle on aiempina vuosina asetettu yläraja maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Tällaista asetusta ei kuitenkaan tänä vuonna anneta, koska vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiselle on laissa tarkat kriteerit ja ne ovat aiempinakin vuosina täyttyneet vain joissakin tapauksissa.
Susi, kuten muutkin suurpedot, on Suomessa rauhoitettu laji, jonka metsästys on mahdollista vain poikkeusluvan nojalla. Susien metsästykseen poikkeuslupia myönnetään vain vahinko- ja turvallisuusperusteisesti. Karhun ja ilveksen kohdalla poikkeuslupia voidaan sen sijaan niiden runsaslukuisuuden vuoksi myöntää myös kannanhoidollisessa tarkoituksessa ja siinä ylärajan asettaminen on välttämätöntä. Karhun ja ilveksenkään kohdalla vahinko- ja turvallisuusperusteisille poikkeusluville ei aseteta ylärajaa.
Vaikkei asetetulla ylärajalla ole ollutkaan käytännön ohjausvaikutusta, se on kuitenkin nähty puolin ja toisin tavoitteeksi ja susia koskeva keskustelu on koskenut paljolti juuri tuota lukua. Toisille luku on tarkoittanut sitä, että susikantaa aiotaan talven aikana verottaa juuri tuolla määrällä – toiset ovat puolestaan olleet pahoillaan siitä, ettei Suomen riistakeskus ole myöntänyt riittävästi poikkeuslupia ylärajaan verrattuna. Tapauksia, joissa poikkeusluvan ehdot ovat lopulta täyttyneet, on ollut vuosittain rajallinen määrä.
Kts. myös tiedote: Susikanta vahvistunut erityisesti Länsi-Suomessa – hoitosuunnitelma päivitetään (6.6.2018)
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0400 238 505, etunimi.sukunimi@mmm.fi
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi
