EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin jälleen uusia lajeja
EU:n luetteloa haitallisista vieraslajeista täydennettiin jälleen viime viikolla jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä. Aiemmin 49 lajia sisältäneessä luettelossa on nyt tehdyn lisäyksen jälkeen yhteensä 66 lajia, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa.
Uusina kasvilajeina luetteloon lisättiin siniakaasia, haisujumaltenpuu, oranssivarrasheinä, ilmapalloköynnös, rusopampaheinä, kapinnyppyheinä, brasilianvesiasteri, japaninhumala, kampakiipijäsaniainen, kiinanpensasapila, meksikonmeskite, poimukellussaniainen ja kiinantalipuu. Eläinlajeista luetteloon lisättiin kaksi kalalajia eli aurinkoahven ja juovakorallimonni, yksi lintu eli pihamaina sekä laakamatoihin kuuluva uudenseelanninlattana.
Luetteloon lisättyjä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat voimaan vielä tämän kesän aikana. Lajien maahantuonti on sen jälkeen kiellettyä ja vanhat varastot pitää pääsääntöisesti hävittää. Yritykset voivat kuitenkin vielä kahden vuoden ajan myydä lajeja sellaiseen tutkimuskäyttöön tai lääketieteelliseen tuotantoon, johon on myönnetty erikseen lupa. Kuluttajille lajeja voi myydä vielä vuoden ajan edellyttäen, että yksilöitä pidetään ja kuljetetaan suljetussa säilössä samalla varmistaen, etteivät ne voi lisääntyä eivätkä karata. Näiden määräaikojen jälkeen yritykset eivät saa enää varastoida lajeja.
Vuoden 2016 alussa voimaan tullut kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta koskee EU:n vieraslajiluettelossa mainittujen lajien lisäksi Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa mainittuja lajeja. Myös kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin muutama viikko sitten uusia lajeja (kts. tiedote 24.5.2019).
Saaliiksi saatua aurinkoahventa ei saa vapauttaa takaisin vesistöön
EU:n vieraslajiluetteloon lisätyistä uusista eläinlajeista Suomessa tavataan luontoon levinneenä todennäköisesti vain aurinkoahventa. Pohjois-Amerikasta alun perin kotoisin olevia aurinkoahvenia on ainakin Lounais-Suomessa päästetty akvaarioista useampaan lampeen, joista muutamissa laji on myös tuottanut jälkeläisiä. Aggressiivisena pesän puolustajana ja voimakkaana kilpailijana aurinkoahven uhkaa levitessään alkuperäisiä kalalajejamme ja muuta vesieliöstöä.
Aurinkoahvenen värikäs, sivulta litistynyt, korkeahko ruumiinmuoto pilkkuineen ja raitoineen muistuttaa muodoltaan kurpitsansiementä, mistä se onkin saanut englanninkielisen nimensä (pumpkinseed). Saaliiksi saatua aurinkoahventa ei saa päästää takaisin vesistöön, ja mahdollisista havainnoista luonnossa tulee ilmoittaa joko Kansalliseen vieraslajiportaaliin tai Luonnonvarakeskuksen Kalahavainnot-palveluun.
EU-luetteloon lisätyistä uusista kasvilajeista haisujumaltenpuuta voi löytyä Suomessa kasvitieteellisistä puutarhoista ja ilmapalloköynnöstä harvinaisena koristekasvina viljeltynä. Japaninhumalaa saattaa löytyä myynnistä joko siemeninä tai taimina. Vesikasveista ainakin brasilianvesiasteria ja poimukellussaniaista voi löytyä myytävänä akvaariokasveiksi. Useimmat nyt kielletyt akvaariokasvit on mahdollista korvata haitattomilla muilla lajeilla.
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajeja ovat sellaiset vieraslajit, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai aiheuttavan muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. EU:n vieraslajiasetuksen ja -luettelon noudattamista valvoo Suomessa ELY-keskus, ja maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista Tulli.
Lisää haitallisista vieraslajeista: vieraslajit.fi
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 029 516 2259
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 029 516 2456
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi
