Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn karhun kannanhoitosuunnitelman ja asetti karhun metsästyskiintiöksi 285 karhua
Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut perjantaina 4.7. Suomen karhukannan hoitosuunnitelman sekä karhuasetuksen. Hoitosuunnitelmalla ja asetuksella pyritään vähentämään kasvaneen karhukannan aiheuttamia ongelmia etenkin kannan tihentymäalueilla. Kannanhoidossa otetaan huomioon karhukannan suojeluvelvoitteet. Asetus sallii enintään 285 karhuyksilön kaatamisen metsästysvuonna 2025–2026.
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivitys sekä sitä toteuttava karhuasetus on vahvistettu.
Hoitosuunnitelman päivityksessä keskityttiin erityisesti karhun kannanhoitoalueiden määrittämiseen ja kannanhoidollista metsästystä koskevan luvun täsmentämiseen. Muutoksilla luodaan edellytyksiä järjestää jälleen karhun kestävää kannanhoidollista metsästystä Suomessa oikeuskäytäntö, luontodirektiivi ja keväällä hyväksytty metsästyslain muutos huomioiden.
Karhun suotuisan suojelutason säilyttämisen ohella keskeiseksi tavoitteeksi kannanhoidossa tunnistetaan edelleen karhun ihmisarkuuden ylläpitäminen. Lisäksi tavoitteena on ottaa karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet. Yhtenä keinona ylläpitää ihmisarkuutta on kestävä kannanhoidollinen metsästys.
285 karhun kannanhoidollinen metsästys perusteltua kolmella kannanhoitoalueella
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vahvistetaan kannanhoitosuunnitelmassa määritetyt viisi kannanhoitoaluetta, jotka ovat itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen kannanhoitoalue sekä poronhoitoalue. Uusi kannanhoitoaluejako poronhoitoalueen ulkopuolella perustuu erityisesti karhukannan runsauteen ja tiheyteen eri alueilla.
Karhun kaataminen rajataan 285 yksilöön metsästyskaudella 2025–2026. Kiintiöstä 200 on poronhoitoalueen ulkopuolelle, jossa Suomen riistakeskus käyttää poikkeuslupaharkintaa.
Itäisellä kannanhoitoalueella kiintiö on 180 karhua ja keskisellä alueella 20 karhua. Poronhoitoalueella metsästettävien karhujen määrä saa itäisellä poronhoitoalueella olla 70 yksilöä ja läntisellä poronhoitoalueella 15 yksilöä. Kaikilla viidellä kannanhoitoalueilla on käytössä vahinko- ja turvallisuusperusteiset luvat, joiden määrää asetus ei rajoita.
Asetuksessa määritellään metsästyksen alueelliset päämäärät
Itäisellä kannanhoitoalueella metsästyslain kannanhoidollisten poikkeuslupien päämääränä on alueellisista tihentymistä johtuvien sosioekonomisten haittojen lieventäminen ja karhun ihmisarkuuden vahvistaminen vaikuttamalla hallitusti karhukannan kokoon, kasvuvauhtiin sekä alueellisiin tihentymiin. Asetuksen rajaamalla poikkeuslupiin perustuvalla metsästyksellä pyritään lisäksi varmistamaan, että karhukannan aiheuttamat kotieläin- ja maatalousvahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Lisäksi pyritään turvaamaan alueen metsäpeuran sekä hirven vasatuotto.
Lausuntopalautteen perusteella kannanhoidollinen metsästys nähtiin tarpeelliseksi myös keskisellä kannanhoitoalueella. Siellä metsästyslain poikkeuslupien päämääränä on pitää karhukannan tiheys sellaisella tasolla, että karhun aiheuttamat vahingot ja haitat ihmistoiminnoille pysyvät kohtuullisella tasolla.
Poronhoitoalueella karhun kiintiömetsästyksen tavoitteena on pysyttää karhujen aiheuttamat porovahingot kohtuullisella tasolla.
Metsässä työskentelevien turvallisuushuolet nousivat lausuntopalautteessa esille
Hoitosuunnitelman lausuntopalautteessa nostettiin esille myös huoli metsissä työkseen liikkuvien työturvallisuudesta. Tästäkin syystä on tärkeää, että karhut pysyvät ihmisarkoina. Hoitosuunnitelmaan kirjattiin, että Suomen riistakeskus järjestää paljon työssään metsässä liikkuville neuvontaa ja koulutusta, kuinka välttää kohtaamista karhun kanssa ja miten toimia mahdollisessa karhun kohtaamistilanteessa.
Karhukanta on kasvanut Suomessa noin 25 vuodessa noin 800 yksilöstä 2 367 yksilöön. Luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltu karhu on kunnioitettu ja arvostettu eläin osana suomalaista luontoa. Karhu on ollut suotuisalla suojelutasolla koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.
Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan nykyisellä karhukannan kasvulla poronhoitoalueen ulkopuolinen karhukanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tihentyminen tulee tapahtumaan erityisesti itäisellä kannanhoitoalueella.
Maa- ja metsätalousministeriö määrittää päivitetyssä hoitosuunnitelmassa Suomen karhukannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 1 400 yksilöä. Viitearvo on määritetty komission 17 artiklan tulkintaohjeen mukaisesti niin sanotulla vertailuperusteisella tavalla.
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on säilyttää karhukanta suotuisalla suojelutasolla ja ottaa samalla karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset ja vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet.
Hoitosuunnitelmassa on useita eri toimenpiteitä metsästyksen lisäksi. Ne liittyvät esimerkiksi karhukannan seurantaan, petoyhdyshenkilöverkoston kehittämiseen, monilajiseen kannanhoitoon, neuvontaan, viestintään ja vahinkojen ennaltaehkäisyn tukemiseen. Näitä toimia toteutetaan kaikille alueilla tarvittaessa.
Karhukannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valitaan hoitosuunnitelmavastaava, joka koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa.
Karhunmetsästyksessä käytössä erityyppisiä lupia
Karhun kannanhoidollinen metsästysaika Suomessa on 20.8-31.10.2025.
Poronhoitoalueella karhua pyydetään itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin. Karhujen aiheuttamat laskennalliset vahingot porotaloudelle olivat viime vuonna 2,66 miljoonaa euroa.
Muualla Suomessa metsästetään hakemuksesta myönnetyin poikkeusluvin. Kannanhoidolliset sekä vahinko- ja turvallisuusperusteiset suurpetojen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus, joka päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta kannanhoitoalueilla.
Myös poliisi voi määrätä suurpedon lopetettavaksi, jos se aiheuttaa uhkaa ihmisen turvallisuudelle tai jos eläin aiheuttaa muuta huomattavaa vahinkoa.
Linkit:
Suomen karhukannan hoitosuunnitelma
Suomen karhukannan hoitosuunnitelmaa koskeva lausuntoyhteenveto on luettavissa Hankeikkunassa
Maa- ja metsätalousministeriön asetus ja muistio karhukiintiöstä Metsästyksen rajoittaminen ja ministeriön asetukset -sivulla
Lisätiedot:
Jussi Laanikari, neuvotteleva virkamies, erätalousyksikkö, p. 0295 162 432, etunimi.sukunimi@gov.fi
Henna Väyrynen, erityisasiantuntija, erätalousyksikkö, p. 0295 162 014, etunimi.sukunimi.gov.fi
Iina Mattila, ministerin erityisavustaja, p. 050 473 6221, etunimi.sukunimi@gov.fi
