Maatilayrittäjät yhdistävät nyt tilojaan ennätystahtia – osakeyhtiötilojen määrä kasvanut lähes 40 prosenttia
Maatilojen yhteisomistaminen on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Kun vielä vuonna 2010 yhteisomistuksessa oli hieman yli 650 maatilaa, nyt luku on jo reilusti yli 900. Suonenjoella maitotilaa yhdessä toisen pariskunnan kanssa pitävät Anni ja Mika Markkanen eivät palaisi enää entiseen.
Suonenjokelainen Anni Markkanen lähti puolisonsa Mika Markkasen kanssa yhteistilalliseksi muutama vuosi sitten. Hän aloitti maatilayrittäjänä alun perin vuonna 2013 miehensä kanssa, mutta jo seuraavana vuonna osakeyhtiötila Moon Milk Oy -maitotila oli saanut alkunsa.
”Tapasimme eräässä koulutuksessa pariskunnan, joka myös mietti tulevia investointeja. Meillä oli samanlaisia ajatuksia siitä, miten eläimiä pidetään ja mitä haluamme tehdä tulevaisuudessa. Saimme idean yhteisnavettaan, ja nyt tilallamme on neljä yrittäjää”, Anni Markkanen kertoo.
Vastaavia tiloja on noussut Suomeen muutamassa vuodessa lisää useita satoja. Vuonna 2010 osakeyhtiömuotoisia maatiloja oli Suomessa 665 kappaletta, kun viime vuonna luku oli jo 924. Kasvua on tullut siis lähes 40 prosenttia seitsemän vuoden aikana.
”En lähtisi enää takaisin entiseen. Voimme jakaa vastuut, ja jokainen voi hyödyntää omaa osaamisaluettaan tilallisena. Myös tuki on tärkeää: yhdessä on mukavampi jakaa ilot ja surut töissä”, Anni Markkanen sanoo.
Parempi navetta ja enemmän työkoneita
Markkasen mukaan yhteisomistaminen toi suuren edun maatilan työvälineisiin. Moon Milk investoi heti yrityksen alussa suureen nykyaikaiseen navettaan, jonka riskit on jaettu yhdessä.
Myös koneiden määrä kasvoi yhdistymisen avulla.
”Meillä oli erilaiset konekannat, jotka oli järkevää yhdistää. Nyt ei tarvitse tehdä ylimääräisiä investointeja työkoneisiin. Esimerkiksi traktoreita on erikokoisia, ja voimme käyttää niitä kaikkia”, Markkanen sanoo.
Yksi suurimmista yhteisomistamisen eduista on ollut mahdollisuus joustoon ja vapaisiin. Toinen pariskunta tekee navetassa aamuvuoroa ja toinen iltavuoroa.
”Vuorottelemme töitä. Voimme järjestää työt niin, että on mahdollista käydä esimerkiksi harrastuksissa. Perinteisesti kaikki harrastukset ovat iltalypsyn aikaan, joten aikaisemmin esimerkiksi jumpassa käyminen ei olisi ollut mahdollista”, Markkanen sanoo.
Hyvinvointi heijastuu myös eläinten terveyteen
Raskaalla alalla uupuu helposti, jos jää työtaakan alle yksin. Moon Milkin pariskunnat seuraavat kukin toistensa jaksamista säännöllisesti.
”Kun stressi tulee päälle ja alkaa näyttää siltä, että toinen uupuu, sanomme, että nyt taukoa. Yhteistilalla on epätodennäköisempää, että tilanne menisi niin huonoksi kuin silloin, jos hoitaa tilaa aivan yksin.”
Kun tilalliset voivat hyvin, myös eläimet ovat tyytyväisiä.
”Hyvinvointi edistää jaksamista töissä, jolloin eläimetkin tuottavat enemmän ja pysyvät terveinä.”
Markkanen myöntää, että yhteistila ei sovi kaikille. Se vaatii joustoa ja esimiestaitoja.
”Kun on monta tekijää ja siihen lisäksi ulkopuolisia työntekijöitä, tarvitaan myös johtamistaitoja, jotta homma pysyy järjestyksessä.”
Lähteet: Luonnonvarakeskus Luken tilastot osakeyhtiömaatiloista 2010-2017.
Lisätietoja:
Anni Markkanen
Moon Milk Oy
puh. 050 533 5646
markkanen.anni(at)gmail.com
Anna-Leena Miettinen
yksikönpäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
puh. 040 033 0812
anna-leena.miettinen(at)mmm.fi
Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernärä
