Saaristolain uudistus saa laajaa tukea lausunnonantajilta

Hallituksen esitys uudeksi saaristolaiksi sai pääosin myönteisen vastaanoton lausuntokierroksella. Lausunnonantajien mukaan laki nykyaikaistaa saaristopolitiikkaa ja vastaa paremmin muuttuneeseen toimintaympäristöön, jossa korostuvat muun muassa kausiasutus, huoltovarmuus ja poikkihallinnollinen yhteistyö.

Maa- ja metsätalousministeriö pyysi lausuntoja hallituksen esitysestä saaristolaiksi. Lausuntoaika oli 3.3.–14.4.2026, ja palautetta saatiin yli 80 toimijalta. Mukana oli kuntia, maakuntaliittoja, hyvinvointialueita, ministeriöitä, järjestöjä sekä yksityishenkilöitä. Maa- ja metsätalousministeriö kiittää kaikkia sidosryhmiä arvokkaista näkemyksistä.  

Kausiasutuksen merkitys tunnustetaan 

Lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että kausiasutus ja monipaikkaisuus on huomioitu aiempaa vahvemmin osana saaristolakia. Lausunnoissa korostettiin, että kausiasukkaat kuormittavat palveluja merkittävästi sekä vaikuttavat saaristoalueiden elinvoimaan, minkä tulisi näkyä myös saaristokuntien ja saaristoisten hyvinvointialueiden määrittelyssä. 

Erityisesti järvialueiden saaristo nostettiin esiin. Lausunnonantajien mukaan lain toimeenpanossa on varmistettava alueiden tasapuolinen kohtelu. 

Yhteysalusliikenteen varautuminen saa kannatusta 

Yksi keskeinen uudistus on velvoite varautua yhteysalusliikenteessä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Velvoitetta pidettiin lausunnoissa laajasti tarpeellisena saariston huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Useat tahot painottivat, että yhteysalusliikenteen tulee säilyä maksuttomana vakituisille asukkaille, eikä digitaalisia ratkaisuja tule käyttää kokonaan fyysisten palvelujen korvaajana. 

Samalla lausunnoissa vaadittiin selkeämpää sääntelyä yksityistielosseista ja -lautoista. Ilman lainsäädännöllistä turvaa niiden tulevaisuus koetaan epävarmaksi. 

Saariston erityispiirteiden huomiointia päätöksenteossa kannatetaan 

Lakiluonnoksen tavoitteita saariston elinvoiman vahvistamisesta pidettiin onnistuneina. Lausunnonantajat kannattivat erityisesti saariston erityispiirteiden huomioimista ja saaristoasioiden ymmärryksen lisäämistä päätöksenteossa.  

Elinkeinotoiminnan osalta saariston erityisolosuhteiden huomioiminen tukipolitiikassa sai laajaa tukea. Erityisesti kalatalouden, maa- ja metsätalouden sekä matkailun toimintaedellytysten nähtiin riippuvan toimivista kuljetusyhteyksistä ja pitkäjänteisestä rahoituksesta. 

Saaristoasiain neuvottelukunnan rooli tärkeä 

Lähes kaikki lausunnonantajat pitivät saaristoasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkamista välttämättömänä. Neuvottelukunnalta toivotaan jatkossakin vahvaa alueellista ja elinkeinollista edustavuutta sekä saariston tilanteen säännöllistä seurantaa.  

Lausuntopalautteen perusteella saaristolain uudistusta pidetään tarpeellisena ja oikeansuuntaisena. Monien lausunnonantajien mukaan lain onnistuminen ratkaistaan lopulta toimeenpanossa. 

Hallituksen esitys saaristolaiksi etenee seuraavaksi viimeistelyyn, Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan (Kuthanek) sekä lainsäädännön arviointineuvostoon. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 38.  

Lisätiedot 

Elina Auri, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 02951 62041, etunimi.sukunimi@gov.fi  

Noora Herranen, hallitussihteeri, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 02951 62336, etunimi.sukunimi@gov.fi