Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltava uusi eurooppalainen metsäalan kumppanuushanke etenee. Kumppanuuteen liittyvä lopullinen rahoitussopimus (Grant Agreement) on tarkoitus allekirjoittaa toukokuun 2026 loppuun mennessä. Ensimmäisen tutkimushankehaun odotetaan avautuvan syksyllä 2026.
Valtioneuvosto hyväksyi vuosittain annettavan asetuksen, jolla säädetään muun muassa uusien ympäristösitoumusten- ja sopimusten antamisesta sekä peltoalan hyväksymisestä korvauskelpoiseksi.
Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi, jotta ne vastaisivat paremmin Luonnonvarakeskuksen tarpeita ja nykyistä toimintaa. Ehdotus lakimuutoksista oli lausunnolla 6.3. – 17.4.2025.
Valtioneuvosto hyväksyi useita maatalouden tukijärjestelmiin liittyviä asetuksia. Tukiehtoja muutettiin ja tukitasoja nostettiin vuoden 2026 ympäristö- ja luonnonmukaisen tuotannonkorvauksessa. Vuoden 2025 nautaeläinpalkkioiden tasoja korotettiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen elintarvikeviennin ja kansainvälistymisen julkisesta rahoituksesta vuosina 2020–2025. Tarkastelu kokoaa keskeiset rahoituslähteet ja antaa suosituksia vientitavoitteiden tukemiseksi.
"Kestävästä ruuantuotannosta puhuttaessa harvoin keskusteluun nousee eläin, joka on kulkenut ihmisen rinnalla tuhansia vuosia – vuohi. Sitäkin harvemmin puhutaan kilinlihasta, joka Suomessa on jäänyt lähes täysin varjoon, vaikka se voisi olla vastaus moneen kestävyyshaasteeseen", Tarleena Saarela kirjoittaa blogissaan.
Tammikuussa Helsingissä järjestetty sienialan ammattilaistapahtuma kokosi asiantuntijat pohtimaan, voisiko Suomi nousta sienitalouden suurmaaksi. Keskusteluissa nousi esiin ruokakulttuurin, metsien monikäytön, keruutoiminnan, viennin ja uusien materiaalien mahdollisuudet.
Maaseudun yrityskenttä suhtautuu vuoden 2026 näkymiin vahvistuvalla luottamuksella. Mitä kauempana kaupungista työnantajayritys sijaitsee, sitä parempaa kysyntää, työllisyyttä ja investointikehitystä se keskimäärin odottaa. Usein kyseessä on pitkän linjan perheyritys tai kansainväliseen toimitusketjuun kiinnittynyt teollisuusyritys. Kaupunkien liepeillä odotukset ovat varovaisemmat, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton kyselystä.
Vientivuosi 2026 käynnistettiin 27.1. inspiroivalla tapahtumalla, joka kokosi yhteen viennin ammattilaiset. Kasvu ei tapahdu hetkessä, mutta viime aikojen kehitys ja nyt järjestetty vientipäivä osoittavat, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Maa- ja metsätalousministeriössä tehtävä työ ruoka-alan kasvun vahvistamiseksi on laaja-alaista ja pitkäjänteistä.
Saaristomeren valuma-alueen viljelijöillä on mahdollisuus hakea tulosperusteista avustusta fosforipitoisuuden alentamiseen korkean tai arveluttavan korkean fosforiluvun pelloille Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta 2.2. saakka. Tulosperusteisen avustuksen avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia tulevaisuuden tarpeisiin ja kerätään viljelijöiden kokemuksia tulosperusteisesta avustuksesta.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.