Niittylihasta tehtiin Ruotsissa brändi – Suomessakin suurin osa lampaista laiduntaa luonnonniityillä

Maa- ja metsätalousministeriö 28.3.2018 6.00
Tiedote
Niittylihasta tehtiin Ruotsissa brändi – Suomessakin suurin osa lampaista laiduntaa luonnonniityillä
Herrakunnan lammastilalla Perttelissä kasvatetaan suomalaisia alkuperäisrotuja, muun muassa kainuunharmaksia ja suomenlammasta. Kuva: Sari Jaakola

Niittyliha on noussut pysyväksi trendiksi Ruotsissa. Luonnonlaitumilla laiduntaneen eläimen liha on korkealuokkaista, ja ruoantuotantotapa on myös ekologinen – se edistää luonnon monimuotoisuutta. Harva tietää, että pääosa suomalaisista karitsoista kasvaa laitumilla.

Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan lampaat hakevat ravintonsa nurmilta ja joennotkoista aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Pertteliläisen Herrakunnan lammas -tilan lampaat laiduntavat vapaasti luonnonnurmilla, jolloin lampaanlihaa voidaan kutsua nimellä niittyliha.

Pariskunnan laitumista 98 prosenttia on nykyään luonnonniittyjä. Alueet eivät sovellu perinteiseen maanviljelyyn, joten laiduntamisen avulla niityistä saadaan kaikki hyöty irti.

Suomessa perinteinen laidunnustrendi on yleistynyt, mutta siitä ei ole juurikaan pidetty meteliä toisin kuin Ruotsissa. Siellä niittylihaa on myyty yli 15 vuotta, ja lihalle on jopa oma sertifikaatti.

– Tällä hetkellä Suomessakin on lukuisia lammas- ja nautatiloja, jotka täyttävät niittylihan kriteerit, Sari Jaakola sanoo.

Arvostettua lihaa myydään Ruotsissa noin 400 000 kiloa joka vuosi, ja tuottaja voi saada niittylihasta jopa viidenneksen paremman hinnan kuin tavallisesta lihasta. Ruotsin lisäksi niittylihan tuotantoon on satsattu Euroopassa esimerkiksi Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Yhdysvalloissa ruokakaupoista saa niittylihan lisäksi jopa laiduntamisella (grass-fed) brändättyjä maitotuotteita, kuten kananmunia, jogurttia ja juustoja.

Laiduntaminen suojaa uhanalaisia perinneympäristöjä

Jussilat kuvailevat luonnonniittyjä paratiisimaisiksi paikoiksi lampaille.

– Maasto on vaihtelevaa, ja lampailla on tilaa liikkua. Niityiltä löytyy suojaa tuulelta, sateelta ja auringonpaahteelta, Jaakko Jussila sanoo.

Laitumet ovat hyväksi lampaille, mutta myös ympäristölle. ProAgrian lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä kertoo, että lampaat toimivat laiduntaessaan perinnebiotoopin hoitajina.

– Lampaat ovat ikään kuin kesätöissä, ne auttavat maisemanhoidossa. Laiduntamisen avulla luonto pidetään monimuotoisena samaan aikaan, kun eläimet pysyvät terveinä, Heltelä sanoo.

Hänen mukaansa lammas on laiduntajana erinomainen eläin pehmeytensä ansiosta.

– Lammas ei ole iso eläin, eikä se riko maastoa samalla tavalla kuin vaikkapa naudat, Heltelä sanoo.

”Lampaan monipuolinen ravinto maistuu lihassa”

Niittylihassa on tutkimusten mukaan enemmän makunyansseja ja hyviä omega-3-rasvahappoja kuin tavallisessa lihassa. Myös tuottajat puhuvat lihan erityisen maun puolesta.

– Kun eläin saa itse valita ruokansa, lampaan monipuolinen ravinto maistuu lihassa, Jaakko Jussila kertoo.

Sari Heltelän mukaan lammas on niin fiksu eläin, että se osaa etsiä laitumelta juuri optimaalisen rehuseoksen itselleen.

– Lampaat rakastavat makuja. Ne etsivät välillä kitkerän makuista ruokaa ja saattavat syödä ohdakkeen, välillä taas maistuvat kukat, Heltelä kuvailee.

Hänen mukaansa luonnonlaitumelta saa lampaalle erittäin hyvää ravintoa, mutta tärkeintä on taata lampaille sellaiset alueet, joissa syöminen ei lopu kesken.

– Niitty voi olla myös köyhää. Lampurin vastuulla on seurata, että lampailla riittää ravintoa, Heltelä sanoo.

Lihatuotannosta eniten luomua löytyy lammastiloilta

  • Lampaanlihaa tuotetaan Suomessa noin 1,3 miljoonaa kiloa vuosittain. Karitsanlihaa noin miljoona kiloa.
  • Pääsiäinen on myös kotimaisen lampaanlihan huippusesonki, mutta käytännössä keväällä syntyvät karitsat tulevat teurasikään syksyllä. Tuoretta lihaa on tarjolla ympäri vuoden.
  • Suomessa on lähes 1 500 lammastilaa, joista päätoimisia on noin 700. Valtaosa tiloista sijaitsee Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
  • Lampaanlihan kulutus on noin 0,7 kiloa vuodessa henkilöä kohden.
  • Suomalaisesta lihatuotannosta lammastuotannossa on ylivoimaisesti eniten luomutiloja. Jopa neljäsosa lampaanlihan tuotannosta on täysin luomua.

Lähde: Suomen lammasyhdistys ry ja MTK. Luvut vuodelta 2016.

Lisätietoja:

Sari Jaakola
Herrakunnan lammas
Puh. 040 5345 008
sari.jaakola(at)herrakunnan.fi

Kuvia Herrakunnan lammastilalta median käyttöön

Sari Heltelä
lammastuotannon erityisasiantuntija
ProAgria Etelä-Savo
Puh. 040 593 7528
sari.heltela(at)proagria.fi

Anna-Leena Miettinen
yksikönpäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
Puh. 040 033 0812
anna-leena.miettinen(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernärä

Eläimet ja kasvit Maaseutu Ruoka ja maatalous