Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Voiko tätä syödä?

Minna-Mari Kaila Julkaisupäivä 14.4.2021 10.13 Blogit MMM

Tulevaisuuden ruuantuotantomahdollisuuksia ansiokkaasti kuvaava televisiosarja ”Voiko tätä syödä?” on herättänyt minussa ja varmasti monessa muussakin katsojassa kuvotuksen tunteita. Samalla se pistää miettimään ruuantuotannon tulevaisuutta. Onko maataloudella enää roolia ruuantuotannossa? Syödäänkö tulevaisuudessa keinolihaa, matoja vai sirkkoja? Onko meillä jatkossa riittävästi puhdasta vettä vai pitääkö nesteetkin kierrättää? Näitä asioita on syytäkin pohtia. 

Tutkimusta ja teknologiaa, tuotekehitystä ja ruokainnovaatioita tarvitaan entistä enemmän. Jotkut innovaatiot ovat alku uudelle, toisten siivet eivät kanna kuoriutumistaan pidemmälle. Ruokaa voidaan tuottaa laboratoriossa tai pellolla. On hyvä, että alan tutkimukseen panostetaan, uusia innovaatioita kehitetään ja mahdollistetaan uudenlaista yritystoimintaa. Samalla on turvattava maatalouden ja perinteisen ruuantuotannon toimintaedellytykset.

Ruokaturvan varmistaminen voi olla jatkossa entistä vaikeampaa. Väestönkasvu lisää ruuan kysyntää. Samanaikaisesti edellytykset perinteiselle ruuan tuotannolle vaikeutuvat, puhtaasta vedestä tulee pulaa ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat riskit kasvavat. Monimuotoisuuden heikkeneminen ja pölyttäjien väheneminen huolestuttavat. 

Ruokaturvaa eri maissa on vertailtu vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2020 vertailussa Suomi kruunattiin maailman ykköseksi ruokaturvassa. Tästä maailmanmestaruudesta voivat kaikki suomalaisen ruokajärjestelmän toimijat olla ylpeitä. Arviossa otettiin huomioon 59 indikaattoria, jotka kuvasivat kansalaisten taloudellisia mahdollisuuksia hankkia ruokaa, ruuan saatavuutta, laatua, turvallisuutta, ravitsemusta, luonnonvarojen riittävyyttä ja tuotannon resilienssiä.

Ruokaturva on myös yksi keskeinen maatalouspolitiikan tavoite. Politiikkauudistuksessa on meneillään loppukiri ja neuvotteluista odotetaan ratkaisua touko-kesäkuussa. Vuodesta 2018 lähtien olemme ministeriössä valmistelleet uuden maatalouspolitiikan toimenpiteitä.  Aluksi järjestimme työpajoja ja keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui noin 1000 henkilöä. Ideoiden keräämisen jälkeen työskentelyä on jatkettu laajapohjaisissa työryhmissä. Olen todella iloinen, että niin moni asiasta kiinnostunut on antanut aikaansa ja osaamistaan valmisteluun. Se osoittaa, että ruoka kiinnostaa. 

Kesäkuussa suunnitelman ensimmäinen versio lähtee avoimelle lausuntokierrokselle. Toivomme saavamme paljon lausuntoja, jotka auttavat jatkojalostamaan suunnitelmaa edelleen. Tavoitteena tietenkin on, että vuodesta 2023 toimeenpantava maatalouspolitiikka osaltaan mahdollistaa jatkossakin maailman parhaan ruokaturvan ja entistä vastuullisemman ja kestävämmän ruuantuotannon.

Sirkkoja on jo saatavissa kotikokeillekin, keinolihaa joudumme vielä odottamaan. Kotimainen ruokajärjestelmä luo vahvan perustan ruokaturvalle, keskiössä puhtaat, turvalliset raaka-aineet.  Lähtökohdat ovat loistavat, loppu on kiinni ruuanlaittajasta. Enkä minä siitä mieltäni pahoita, vaikka aika ajoin kotonakin kuulen epäilevän kysymyksen: ”Voiko tätä syödä?” 

Kirjoittaja työskentelee  ylijohtajana maa- ja metsätalousministeriössä.

Lisää kommentteja