Antibioottien ja torjunta-aineiden vähäinen käyttö näkyvät tilastoissa – kansainvälinen vertailu osoittaa suomalaisen ruoantuotannon vahvuudet

Luonnonvarakeskuksen tilastovertailu kertoo suomalaisen ruoantuotannon sijoittumisesta kansainvälisessä vertailussa kymmenien tunnuslukujen valossa. Ruokafaktasivustolta löytyy tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruoan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista. Suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi julkaistu sivusto voi tukea kotimaisilla ja kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla toimivia suomalaisyrityksiä nostamaan esiin tuotteidensa vahvuuksia.

Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamalla ruokafaktasivustolla suomalaisen ruoantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. EU:n ja muiden Euroopan maiden elintarvikeketjuista on saatavilla runsaasti tilastotietoa, mutta vertailua vaikeuttaa tietojen sirpaleisuus ja vaihtelevat tilastointitavat. Palveluun tieto on nyt koottu yhteen ja helposti hyödynnettäväksi.

–  Ruokafaktasivusto on konkreettinen työkalu vientiponnistelujen tukemiseen ja suomalaisen ruoan arvostuksen vahvistamiseen. Tilastot osoittavat, kuinka pitkäjänteinen työ suomalaisen ruoan puhtauden puolesta on tuottanut kiistattomia tuloksia. Ruoan turvallisuus ei ole kansainvälisessä vertailussa itsestäänselvyys, vaan vaatii ruoantuottajiltamme osaamista ja lisätyötä sekä rahallista panostusta joka ikinen päivä, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

–  Ruokafaktojen avulla voimme viestiä elintarvikkeidemme laadusta ja puhtaudesta myös kansainvälisillä kentillä, ja lunastaa puhtaiden tuotteiden ansaitseman lisäarvon. Hienoa, että tieto on nyt tarjolla myös englanniksi.

Ruokafaktasivusto on toteutettu osana hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ruoan kauppatasetta.

Eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne tuo kilpailuedun vientimarkkinoilla

Todennettavissa olevia vahvuuksia löytyy monia, esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla eurooppalaisessa tilastovertailussa omassa luokassaan. Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruoantuottajamaissa. Tilastoista käy myös ilmi, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta.

Ruokafaktasivustoa varten tutkijat käyttivät lähteinä muun muassa EUROSTATin, EFSA:n ja OECD:n tilastoja. Tavoitteena oli kerätä vertailuun soveltuvaa tilastotietoa niistä tunnuksista, joiden arvioitiin tuovan esiin suomalaisen ruoantuotannon erityisiä vahvuuksia. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista. Kotimaan tilastotietoja ja asiantuntemusta saatiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi myös muilta tutkimuslaitoksilta ja viranomaistahoilta, yliopistoilta, järjestöiltä ja yrityksiltä.

Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Ruokafaktasivusto on tarkoitettu hyödynnettäväksi esimerkiksi kuluttajien tiedonlähteenä ja yritysten ja organisaatioiden viestinnän ja markkinoinnin taustatukena. Ruokafaktasivuston on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja:
erikoistutkija Csaba Jansik, Luonnonvarakeskus, p. 0295326170, csaba.jansik(at)luke.fi
yksikönpäällikkö Anna-Leena Miettinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 033 0812
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424