Biotalouden kasvupaketti kiihdyttää arvonlisän kasvua ja parantaa huoltovarmuutta

Työ ruokaviennin ja metsäbiotalouden kasvun sekä huoltovarmuuden varmistamiseksi on hyvässä vauhdissa. Viime kevään 10 miljoonan kasvupaketista kohdennetaan tänä vuonna elintarvikeviennin edistämiseen ja ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen yhteensä 5,7 miljoonaa euroa.

Kasvupaketista käytetään kasvu- ja kuivikemateriaalien saatavuuden turvaamiseen 2,4 miljoonaa euroa ja metsäbiotalouden arvonlisän kasvattamiseen 1,9 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kiihdyttää biotalouden arvonlisän kasvu 3 %:sta 4 %:iin. Kasvua haetaan ruokaviennistä ja perinteisten toimialojen uudistumisesta. Ohjelmalla turvataan työvoiman saatavuutta ja osaamista sekä tuetaan tutkimusta ja innovaatioita. Toiminta on verkostomuotoista ja työssä hyödynnetään Suomen alueiden omia vahvuuksia. Elintarvike- ja metsäteollisuutemme viennin kotimaisuusaste on korkea, noin 60-70 %. Näiden alihankinnat lisäävät kotimaista tuotantoa myös muilla toimialoilla. Viennillä on positiivisia kerrannaisvaikutuksia Suomen talouteen.

Ruokavienti kasvuun

Ruoka-alan kasvuohjelma pyrkii tuplaamaan ruokaviennin 4,5 miljardiin euroon. Ohjelman painopisteinä ovat yritysten yhteistyön tiivistäminen, koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä Suomen ruokamaakuvan vahvistaminen.

- Yhteistyön tiivistäminen ja pysyvien rakenteiden luominen ruokavientiyritysten tueksi on alan jaettu tavoite, kertoo maa- ja metsätalousministeriössä ruoka-alan kasvuohjelmaa koordinoiva erityisasiantuntija Anni Savikurki. Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry rakentavat ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan. Alusta kokoaa yhteen elintarvikeyritysten tarpeita, laatii ruokaviennin strategian ja kehittää vientikäytäntöjä etenkin pk-yrityksille. 

Kasvuun tarvitaan myös kansainvälistymisen osaamista. Helsingin yliopisto toteuttaa uuden viennin ja gastronomian maisteriohjelman vuonna 2026.

- Vientiä jo tekevien yritysten avainhenkilöille suunnattu kansainvälistymisvalmennuksen pilottikausi käynnistyy 2025, Savikurki lisää. Valmennus rakentuu tiiviisti yrityslähtöisen kasvualustan yhteyteen.

TKI-rahoituksen kohdentaminen ruokajärjestelmän kestävyysratkaisuihin luo ruoka-alalle arvonlisää. Vuonna 2025 toteutetaan TK-hankehaku osana Valion Food 2.0 -ekosysteemiä.

- Uusien arvoketjujen tulevaisuuskuvia avaa selvitystyö Kestävää kasvua uusista arvoketjuista, Savikurki kertoo.

Vahva ruokamaakuva on olennainen osa elintarvikeviennin onnistumista.

- Se vahvistuu ruokamatkailun kasvattamiseen tähtäävillä viestintätoimilla, Savikurki sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön uusi ruoka-asiantuntija edistää ruokavientiä yhdessä ulkoministeriön teemasuurlähettilään kanssa. Suomen maakuvaa vahvistetaan myös osallistumalla Osakan maailmannäyttelyyn Japanissa, jossa Suomi pääsee esille biotalousalan kestävien ratkaisujen edelläkävijänä.

Metsäbiotalouden arvonlisä nousuun

Vuonna 2023 biotalouden arvonlisän arvioitiin olevan 29,3 miljardia euroa, josta metsäbiotalous tuottaa kolmanneksen. Metsäbiotalouden arvonlisää voidaan kasvattaa nopeuttamalla innovaatioiden reittiä laboratoriosta tuotantoon, pidentämällä arvoketjuja, hyödyntämällä tehokkaammin resurssi- ja materiaalivirtoja sekä parantamalla arvoketjujen tuottavuutta.

- Metsäbiotalouden kasvuohjelmalla tuetaan toimijoiden kansallista ja alueellista verkottumista, kertoo maa- ja metsätalousministeriön biotalousneuvos Anne Vehviläinen. Kehitämme investointien edellyttämää tietopohjaa ja tuomme osaamista erilaisten toimijoiden käyttöön.

Vehviläinen korostaa, että metsäbiotalouden arvonlisän kasvattamiseksi tarvitaan toimivia verkostoja.

- UudisPuu Hubi kokoaa metsäbiotalouden toimijaverkoston saataville tietopankkeja, laskureita ja työkaluja; Alueelliset puuhubit vahvistavat metsäbiotalouden alueellisia toimijaverkostoja; OsaaPuu hubi kehittää koulutusekosysteemejä varmistamaan metsäbiotalouden osaavan työvoiman.

Metsäbiotalouden tiedepaneeli puolestaan yhteensovittaa tiedeyhteisön näkökulmia lausunnoissa ja suosituksissa arvonlisän kasvattamiseksi.

- Tiedepaneeli tuo yhteen eri alojen asiantuntijat, jotta voimme yhdessä löytää parhaat ratkaisut metsäbiotalouden kehittämiseen, Vehviläinen lisää.

Kotimaisten kuivikkeiden ja kasvualustojen saatavuus turvataan

Kotimaisen kuivike- ja kasvualustatuotannon edistäminen on yksi kasvupaketin kohteista. Teema on noussut erityisen tärkeäksi kuivike- ja kasvuturpeen saatavuuteen ja hintaan liittyvien uhkakuvien myötä. Vahvistamalla kotimaisten kuivikkeiden ja kasvualustojen saatavuutta ja alan osaamista turvataan ruuantuotannon sekä taimituotannon huoltovarmuutta ja parannetaan alan kilpailukykyä.

- Työ aloitetaan laatimalla alalle tiekartta vuonna 2025, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola. Tiekarttaan sisällytetään yhteenveto kotimaisen kuivike- ja kasvualustatuotannon nykytilanteesta, esitys tarvittavista politiikkatoimenpiteistä sekä investointi- ja TKI-hankkeiden rahoituksen kohdentamisesta.

Tarkastelut koskevat sekä turvetta että sitä korvaavia materiaaleja.

- Huoltovarmuusnäkökulmat, kilpailukyky sekä markkinaehtoisuus ovat tärkeitä, Reskola korostaa.

Tiekartan laadintaan kutsutaan mukaan sidosryhmiä, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita.

- Tiekartan tulokset ja annetut suositukset huomioidaan valmisteltaessa alaa koskevia politiikkatoimia sekä loppuvuodesta 2025 avautuvaa rahoitusta, Reskola lisää.

Rahoituksella tuetaan erityisesti kehitystoimia ja investointeja, joilla innovaatiot saadaan käyttöön tuotantomittakaavassa. Lisäksi varmistetaan aiheen opastus ja viestintä.

Voit lukea biotalouden kasvupaketin esityksen tästä.Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 284kB

Lisätietoja:

•    Biotalousneuvos Anne Vehviläinen, p. 029 5162 236 (metsäbiotalous)
•    Ylitarkastaja  Veli-Pekka Reskola, p. 0295162193 (kuivike ja kasvualusta)
•    Erityisasiantuntija Anni Savikurki, p. 029 5162  171 (ruoka-ala) 
•    Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi